Painajainen
on uni, joka tuntuu pahalta tai ahdistavalta. Samaa painajaisunta, kuten
muitakin unia voi nähdä useampaan kertaan.
Vanhan
kansanperinteen mukaan painajainen on alun perin ollut pahansuopa tumma tai
musta hahmo. kuten sielu, demoni tai lintu, joka on tullut nukkuvan luokse ja
yrittänyt halvaannuttaa tai tukehduttaa tämän. Painajaisen aiheuttamat tunteet
ovat enemmänkin unihalvauksen merkkejä, kuten painon tunne rintakehän päällä.
Sana painajainen on kuitenkin yleistynyt merkitykseen, joka tarkoittaa pahoja
unia.
Pahoja
unia on yritetty häätää monin tavoin, kuten unisiepparilla, jonka verkkoon
pahat unet jäisivät loukkuun. Unisieppari ripustetaan sängynpäädyn yläpuolelle
ja siinä on usein höyheniä. Unisieppari on alkujaan Pohjois-Amerikan intiaanien
taikakalu, mutta nykyään usein vain koriste-esine. Unisieppari haurastuu ajan
kanssa ja hajoaa, mutta se kuuluu asiaan, sillä myös lapsuus päättyy aikanaan.
Yöllinen
kauhukohtaus
Yöllinen
kauhukohtaus eli unikauhuhäiriö on osa unihäiriöluokitusta, jonka samaan
sarjaan kuuluvat muun muassa painajaisunet, unissakävely ja -puhuminen sekä
muut unikauhuhäiriöt. Yöllisen kauhukohtauksen aikana ihminen tai eläin herää
äkillisesti syvästä unesta kauhun valtaamana, kuten yleensä henkeä haukkoen,
vaikertaen tai huutaen. Yöllisen kauhukohtauksen kokenutta on vaikea saada
kuitenkaan täysin hereille, sillä yleensä kauhukohtauksen jälkeen tämän kokenut
palaa nukkumaan heräämättä siihen itsekään kunnolla. Unikauhuhäiriö on
kuitenkin vain harvoin toistuva eikä ilmiön syytä ole selvillä. Se ilmenee
usein ortounen aikana.
Yölliset
kauhukohtaukset eroavat kuitenkin painajaisista monilla tavoin. Kauhukohtaus
tapahtuu, kun nukkuja ei ole täysin unessa, muttei ihan valveillakaan. Yölliset
kauhukohtaukset eivät liity uniin, vaikka nukkuja saattaakin nähdä epämääräisiä
ja epämiellyttäviä hahmoja. Kauhukohtauksesta herääminen jättää voimakkaamman
ja rajumman hämmennyksen nukkujalle kuin tavallinen painajaisuni. Yöllisestä
kauhukohtauksesta heräämisestä voi seurata hetkellinen muistikatkos, jolloin
henkilö ei välttämättä muista tavallisimpiakaan asioita, kuten omaa nimeään,
ikäänsä tai sitä, missä on. Pelkojen ohella nukkuja usein tuntee myös
jännitystä ja epäilystä ilman sitä selittäviä näkö- tai kuuloaistimuksia.
Lapsilla kauhukohtauksia etenkin yliväsymyksen takia, joten pelkästään riittävä
uni saattaa auttaa ehkäisemään niitä. Monilla ikäluokilla kauhukohtausten
oireet ovat hyvin samantyyppisiä, mutta tutkimuksissa, ennusteissa ja hoidoissa
on eroja. Kauhukohtauksia voi ilmetä lähes joka yö, jolloin henkilön olisi
niiden välttämiseksi tärkeää noudattaa ainakin hyvää unirytmiä. Myös stressin
määrä voi vaikuttaa kauhukohtauksiin ja niiden esiintymisiin. Aikuisilla
kauhukohtaukset ovat kuitenkin harvinaisempia kuin lapsilla ja ne johtuvat
silloinkin yleensä tilapäisestä traumasta eikä niinkään ole perinnöllisiä,
pitkäkestoisia tai elinikäisiä oireita. Aikuisilla kauhukohtauksien hoitoa
voidaan käyttää terapiaa tai masennukseen suunnattua lääkitystä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti