Vappu

Vappua juhlitaan maailman ympäri joka vuosi 1. toukokuuta ja monissa maissa se on vapaapäivä. Se on kevään lopun ja työväen juhlapäivä. Suomessa vappua juhlitaan työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Vuodesta 1979 se on ollut liputuspäivä ja suomalaisen työn päivä.

Alun perin keltit viettivät toukokuun alussa kesän alkamisen juhlaa ja kevätpäivänseisauksen puoliväliä. Irlannissa ja Skotlannissa siihen aikaan Beltane-juhlana tunnettu vappu oli kelttien keskeisimpiä juhlia. Tapana oli sytyttää kokkotulia, joiden uskottiin tuovan onnea karjan kasvatuksessa. Tästä on vapuksi siirtynyt perinne vappusalosta, joka koristellaan värikkäin nauhoin.

Saksassa vappuyötä pidetään noitien ja taikuuden yönä. Nykyään Beltane-juhlaa viettävät lähinnä wiccat. Beltane-juhlan aikana elävien ja kuolleiden maailmojen rajojen uskotaan olevan ohuimmillaan.

Suomessa vappua pidetään vanhana kevään toukojuhlana, jolloin pelloille ja muille aukeille alueille sytytettiin kokkoja. Muinoin suomalaiset polttivat kokkoja ja soittivat kelloja ajaakseen pahat henget pois. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin sekä pääsettiin karja ensikertaa laitumelle talven jälkeen.

Suomessa kokot ja koristeelliset salot ovat siirtyneet nykyisin juhannuksen aikaan.

Vappu nimitys tulee 700-luvulta, eläneestä pyhimys Valburgista. Vappua on juhlittu jo keskiajalta lähtien. Vappu on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä sekä alun alkaen Valburgin päivä. Nykyisin vappu ei ole kirkollinen juhlapäivä, vaikka onkin yleinen vapaapäivä. Suomessa, ja muutamissa muissa maissa vapun juhlinta on alkanut Valpurinpäivästä kun useimmissa muissa maissa vappu on tullut juhlapäiväksi vasta työväen myötä.

Kansainvälisesti vappua on juhlittu työläisten juhlapäivänä, joka sai alkunsa Yhdysvalloissa. Toukokuun 1. päivä oli ollut ”muutto-päivä”, jolloin työsopimukset uusittiin ja työpaikkoja vaihdettiin. Vuosi 1886 oli mielenosoituksia täynnä, joissa vaadittiin 8 tuntisia työpäiviä. Mellakoiden syynä olivat työväen kurjat elinolot. Mellakoitsijoiden ja poliisin yhteenotoissa kuoli monia työläisiä. Tilanteen vyöryessä verilöylyksi, poliisi pidätti valtion vastustamisesta ja tuomitut hirtettiin. Pariisissa vuonna 1889 kokoontunut työläisten järjestö päätti, että mellakan uhreja muistettaisiin 1. päivänä toukokuuta ja päivästä tuli kansainvälinen työläisten mielenosoituspäivä. Ajan kuluessa mellakoinnin aseet muuttuivat paraatikulkueiden juhlalaukauksiksi. Vappuna järjestettiin erilaisia näytelmiä kevään ja talven taistelusta. 1800-luvulla ylioppilaiden kevätjuhlasta tuli osa vappua. Monet ammattikunnat ja kyläyhteisöt pitivät kokouspäiviään juuri vapun aikaan. Runsaat kestitsemiset ja juomajuhlat sopivat hyvin ylioppilaille laulutervehdyksineen. Myöhemmin ylioppilaiden kevätjuhlaksi vakiintui juuri toukokuun 1. päivä. Vappu on muodostunut erityisesti ylioppilaiden juhlaksi. 1944 Suomeen tuli vieläkin voimassa oleva laki vapun olevan työntekijöiden vapaapäivä määrätyissä tapauksissa. Jo sitä ennen vappu oli ollut monilla työpaikoilla ja kouluissa vapaapäivä. 1979 vappu on ollut liputuspäivä ja nimetty suomalaisen työn päiväksi, joka aiheutti mielipiteitä suuntaan jos toiseen.
Suomen ensimmäistä työväen vappujuhlaa vietettiin 1898 ja silloin tehtiin lakko alkoholin nauttimista vastaan. Osa tätä kannattaneista tahoista alkoi myöhemmin marssia aatteensa puolesta järjestäen omat vappujuhlansa.

Nykyajan vappu on myös kevätjuhla ja monet ravintolat avaavat kesäterassejaan. Sima ja tippaleivät ovat vapun ruokaherkkuja. Muita vappuruokia ovat kuohuviini, shamppanja ja munkit. Alkoholin myynti vilkastuu vapuksi ja monet kaupat sekä torimyyjät myyvät vappupalloja. Vapun koristeisiin kuuluvat kaasupallojen lisäksi tavalliset ilmapallot, serpentiini, naamarit, vappuhuiskut, -pillit ja muut karnevaalityyppiset tavarat. Vappuna järjestetään monia tapahtumia; orkesterit järjestävät vappukonserttejaan ja monissa perheissä ruokaillaan vappubrunssin tai -lounaan merkeissä. Vappuna monet paikat ovat aloittavien yliopistojen ja muiden opiskelijoiden valloittamia. Monet ylioppilaat pitävät ylioppilaslakkiaan ja muut oman alansa vastaavia. Vappua juhlivat erityisesti tekniikan alan yliopisto-opiskelijat ja vappuna monet opiskelijayhteisöt julkaisevat vappulehtiään. Myös muut opiskelijat juhlivat vappua.

Jokaisella paikkakunnalla ylioppilaat juhlivat vappua omalla tavallaan, mutta perinteisiin on kuulunut patsaan lakitusta ja puheiden pitämistä. Näin muutamissa kaupungeissa:

õ  HELSINKI: Havis Amanda patsas lakitetaan samanlaisella lakilla, joita yliopiston opiskelijoilla on. Aikoinaan patsasta lakitettiin aamuyön pikkutunteina luvattomasti, mutta 1951 lähtien lakitukseen saatiin virallinen lupa ja siirrettiin myöhemmin alkuiltaan. Vapunpäivän aamuna pidetään Kaivopuiston korkeimmalla kalliolla ”Ullanlinnanmäellä” ulkoilmajuhla. Ruotsinkieliset ylioppilaat juhlivat Kaisaniemen puistossa.

õ  VAASA: Vappuaattona opiskelijat kokoontuvat Hovioikeuden rantaan perinteisiin vapun soutukilpailuihin. Rannassa pidetään piknikejä ja illalla Kirkkopuistikon patsaan lakitukseen.

õ  JOENSUU: Vappujuhlassa lakitetaan Torsopatsas.

õ  JYVÄSKYLÄ: Opiskelijat lakittavat Minna Canthin patsaan Kirkkopuistossa. Liikuntaa opiskelevat lakittavat myös Paavo Nurmen patsaan.

õ  LAHTI: Opiskelijat lakittavat Hirvi-patsaan.

õ  LAPPEENRANTA: Opiskelijat lakittavat Kurkipatsaan.

õ  MIKKELI: Lakituksen saa kirjaston edessä oleva Nuori nainen –patsas.

õ  OULU: Lakituksen saa runoilijan patsas.

õ  PORI: Lakituksen saa Karhu-patsas.

õ  RAUMA: Ylioppilaat lakittavat Kanaalin Helmi –patsaan.

õ  ROVANIEMI: Lakituksen saa Kemijoen rannalla oleva tukkijätkää esittävä Jätkänpatsas.

õ  SAVONLINNA: Lakitus tapahtuu Tallisaaressa olevalle linnanpässi-veistokselle, Mustapässi-patsaalle.

õ  TAMPERE: Lakitus tapahtuu Hämeensillalla olevalle Suomen neito –patsaalle.

õ  TURKU: Lilja naispatsas saa kevätkasteen ja lakituksen Aurajoen rannassa, suomenkieliset opiskelijat kokoontuvat Puolalanmäellä ja ruotsinkieliset puolestaan Vartiovuorenmäellä.

Vappuhulinoiden aikaan Suomen sää on usein vielä viileä ja sateinen. Säätila on usein vaihteleva ja aurinko saattaa näyttäytyä, mutta kesän lämpöasteisiin ei vielä päästä. Tavallisesti etelän lämpötila on hieman 10 asteen yläpuolella.

Lintukoto

L

intukoto on kuviteltu paikka, joka suomalaisen kansanperinteen mukaan sijaitsi kaukana etelässä ja lounaassa. Tuolloin ajateltiin, että maapallo on lituskainen ja lintukoko oli maailman reunalla, jossa taivaankansi ja maanpinta kohtaavat. Uskottiin, että linnut muuttivat talveksi lintukotoon seuraten linnunrataa ja ehkä myös ihmissielu vaeltaisi sinne kuoltuaan. Lintukodossa kaiken uskottiin olevan pientä, taivaankannen ollessa niin lähellä ja tilan ollessa ahdasta. Uskomusten mukaan lintukoto saattoi sijaita myös taivaankannen ulkopuolella, jolloin sinne olisi päässyt kulkemaan taivaankannen reunan ali, kuten teltan helman alta.

Lintukotolaisia olivat pienet ihmisentapaiset olennot, jotka asuivat lintukodossa. Lintukotolaisia kuvailtiin niin pieniksi, että niitä olisi mahtunut useampikin makaamaan tynnyrin pohjalle. Lintukotolaiset taistelivat uskomusten mukaan kurkia vastaan, sillä kurjet yrittivät ahmia viljaa lintukotolaisten pelloilta. Jotkut kertoivat tarinaa niin, että kurjet ja lintukotolaiset taistelivat keskenään, sillä molemmat olisi pyydystänyt sammakoita saaliikseen.
Jotkin kansantarinat kertovat, että lintukotolaisia olisi asunut Lapissa.

Nykyään lintukoto tarkoittaa pientä, turvallista ja kotoisaa paikkaa tai aluetta. Suomea on joskus pidetty ainakin suomalaisten keskuudessa lintukotona.

Ihmissuhteet

Ihmissuhteilla tarkoitetaan jonkinlaista yhteyttä kahden ihmisen välillä. Empaattisuus on yksi merkittävimmistä asioista ihmissuhteiden onnistumisen kannalta ja ihmissuhteiden solmiminen sekä ylläpitäminen edellyttävät vuorovaikutusta ja viestintää ihmisten välillä.

Ihmissuhteita on monenlaisia ja niitä voidaan erotella seuraavasti:

£  Perhesuhde

o   Nykyisen käsityksen mukaan samassa taloudessa asuvat.

o   Voidaan laskea mukaan biologiset tai oikeudelliset vanhemmuus ja sisaruus suhteet, kuten ydinperheet, uusioperheet tai suurperheet.

£  Sukulaissuhde (biologian tai oikeudellisen sukulaisuuden perusteella)

£  Romanttinen suhde (mm. parisuhde)

£  Ystävyyssuhde (yhteisen kiintymyksen perusteella)

£  Työsuhde (ammatin tai työpaikan perusteella)

£  Naapurisuhde (saman asuinpaikan ja –ympäristön perusteella)

£  Tuttavuus

£  Huoltosuhde (toinen henkilö on oikeudellisesti tai moraalisesti vastuussa, kuten vanhemmuus tai edunvalvonta)

Ihmissuhde voi olla samanaikaisesti useammassa ryhmässä. Toisaalta jotkut ihmissuhteet eivät selkeästi kuulu mihinkään ryhmään.

Voidaan ajatella, että ihminen kuuluu tavallaan kahteen perheeseen; Perheeseen, johon on syntynyt, lapsena ja perheeseen, jonka on yksin tai kumppaninsa kanssa perustaneet, vanhempina.

Usein, etenkin länsimaissa perheen perustana pidetään parisuhdetta, jossa kaksi aikuista elää samassa kodissa ja ovat rakkaussuhteessa toisiinsa. Parisuhteelle on määritelty erilaisia oikeudellisia ja virallisia muotoja; avioliitto tai rekisteröity parisuhde sekä epävirallinen muoto; avoliitto. Avoliitto ei itsessään ole siviilisääty eikä virallinen muoto parisuhteelle, mutta sen vaikutukset huomioidaan kuitenkin monissa asioissa, kuten erilaisten asumisjärjestelyjen ja –tukien kohdalla.

Kiintymyksen (ystävyys) ja rakkauden ohella ihmissuhteen perustana voi yhtä hyvin olla vihan tunne, sillä rakkauden vastakohta ei ole viha vaan välinpitämättömyys. Vihaisilla ihmisillä voi olla hyvin läheinen ja ainakin tulistunut suhde toisiinsa.

Jotkut ihmissuhteet voivat päättyä ja se riippuu paljon siitä, millainen ihmissuhde on kyseessä. Rakkaussuhteet, kuten parisuhde päättyy osapuolten eroon, kun sukulaissuhteet voivat etääntyä, mutta eivät käytännössä päättyä. Ystävyys ja monet muut sen kaltaiset suhteet päättyvät yhteyden katkeamiseen tai välien viilenemiseen/rikkoutumiseen.

Jokaisessa ihmissuhteessa on omat ongelmansa, mutta välillä on hyvä miettiä mikä on liikaa niin kaveri kuin seurustelusuhteessakin. Monet ongelmat ovat varoittavia merkkejä suhteen päättymisestä.

Yleisimpiä ongelmia, jotka saavat ihmisen ajattelemaan suhteen tilaa:

£  Yhden ongelmat

o   Kaikissa suhteissa tulisi olla vastavuoroisuutta ja siksi on tärkeää keskustella molempien asioista, ongelmista ja huolenaiheista. Kuuntelijan ja vuodattajan roolien olisi vaihduttava ja vältettävä ylimääräinen dramaattisuus.

£  Kahden kulut, yhden tulot

o   Jos elämäntilanne ja tulot ovat suurin piirtein samalla tasolla, on reilua jakaa myös päivittäiset kulut.

£  Muiden varoitukset

o   Jos moni kyseenalaistaa suhdetta, silloin ehkä itsekin pitäisi. Yhdellä voi olla oma lehmä ojassa, mutta useat samankaltaiset mielipiteet voivat viitata todellisuuteen, jolle itse on sinisilmäinen.

£  Valehtelu

o   Kaikki muokkaavat joskus totuutta, mutta toistuvasti niin ei saa tapahtua. Ainainen valehtelu rikkoo luottamuksen suhteesta.

£  Omistus

o   Mustasukkaisuus on välittämistä, mutta vain tiettyyn rajaan asti. Jatkuvan menemisten ja tekemisten selittelyn pitäisi olla syy miettiä suhteen tulevaisuutta.

£  Syyt ja viat ovat vain toisessa osapuolessa

o   Aina anteeksipyyntö ja syyllisyys ovat vain toisen osa, joka tuottaa vain pahaa mieltä. Anteeksipyyntö kelpaa, mutta sitä on turha odottaa kuulevansa vastaanottajan suusta.

£  Väkivaltaisuus

o   Jos toinen hoitaa asiat väkivalloin, asia tuskin tulee muuttumaan, eikä koskaan voi olla varma, kehen väkivalta kohdistetaan. Tässä asiassa kertakin on liikaa.

£  Miten niin muka hauskaa?

o   Yhteinen huumorintaju on oleellinen osa hauskanpitoa ja jos sitä ei ole, voi edessä olla vaikeuksia. Yhteiset ilonaiheet yhdistävät huonoina hetkinä ja jos huumoria ei löydy hyvinä aikoina, niin tuskin sitten huonoinakaan.

£  Riippuvuudet

o   Riippuvuudet tunkevat suhteen väliin ja saattaa mennä toisen edelle. Jos toinen ei halua muuttaa tottumuksiaan yhteinen tie tuskin vie kovin pitkälle.

£  Me siis sinä ja minä

o   Jokainen tarvitsee omaa tilaa ja omaa aikaa sekä mahdollisuuden ja oikeuden olla itsenäinen.

Yhteisöt

Yhteisöt tuovat sosiaalisia suhteita ihmisen elämään. Yhteisö kokonaisuuden muodostava ihmisryhmä, jonka perusteina voi olla yhteinen elämäntilanteen, talouden tai elämäntavan päämäärä. Yhteisön käsitteestä on kuitenkin monia mielipiteitä. Yhteisö on sosiaalinen ryhmittymä.

Yhteisöä yhdistää yhteinen mielenkiinnonkohde tai päämäärä. Yhteisössä käytetään yhteistä päätösvaltaa ja noudatetaan yhdessä sovittuja sääntöjä. Yhteisöön tuleminen edellyttää usein siihen kuuluvien hyväksyntää. Yhteisössä tehdään asioita yhteiseksi hyväksi ja sisältää näin ollen antamisen ja saamisen. Hyvä yhteisö antaa enemmän, kuin jokaisen toiminta yksinään yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.

Joihinkin yhteisöihin kuuluu myös sitä itse valitsematta, kuten perheeseen, kuntaan tai valtioon ja tällaisen yhteisön kesto onkin elinikäinen. Näissä yhteisöissä tavoitteet eivät välttämättä ole aina samankaltaisia. Tällaisesta yhteisöstä erotaan vain harvoin, vaikka se onkin tavallaan mahdollista. Yksilö on kuitenkin usein riippuvainen ja siten sidoksissa ympärillä vallitsevaan yhteisöön.

Toiminnallisiin yhteisöihin lukeutuvat työ- ja harrastusyhteisöt eli niin sanotut leirituliyhteisöt, jotka ovat kiinteämpiä ja joko keskipitkiä tai pitkiä yhteisösuhteita. Näihin yhteisöihin liitytään usein vapaasta tahdosta ja yhteisen toiminnan yhdistämisenä. Nämä leirituliyhteisöt antavat yhteisöstä myönteisimmän vaikutelman ja niissä onkin paljon samanmielisiä ihmisiä, joille on muodostunut ystävyyssuhde ja joilta saadaan apua.

Kuvainnollinen yhteisöllisyys on enemmän samaa maailmankatsomusta tai uskontoa yhdistävää.

Niin sanotut narikkayhteisöt ovat kestoltaan lyhyimpiä ja ne saattavat kokoontua vain kerran, jonka jälkeen jokainen lähtee omille teilleen. Tällaisia yhteisöjä ovat esimerkiksi kulttuuri- ja urheilutapahtumat sekä asiakastilaisuudet. Tällaisten yhteisöjen jäsenet eivät välttämättä ole vaikutuksessa toisiinsa vaan jakavat vain saman ainutkertaisen kokemuksen. Nykyään pitkien sitoumuksien välttelyn tuloksena narikkayhteisöistä on tullut entistä suositumpia.

Oikeudellinen yhteisö käsitetään yleisesti yrityksenä, yksityis- tai julkisoikeudellista henkilöä. Tällaisia yhteisöjä ovat:

£  Avoin yhtiö

£  Kommandiittiyhtiö

£  Osakeyhtiö

£  Osuuskunta

£  Säätiö

£  Opisto

£  Yhdistys

£  Valtio

£  Valtion laitos

£  Kunta

£  Kuntayhtymä

£  Seurakunta

£  Muu uskonnollinen yhdyskunta 

Usein yhteisöksi määritelty on lain näkökulmasta myös verovelvollinen.

Muutoin yhteisöinä voidaan pitää naapurustoa, kylä- ja kaupunkiyhteisöä, koulu- tai työyhteisöä. 

Biologian ja maantiedon näkökulmasta yhteisö voi muodostua kasveista tai eläimistä, joilla on sama elinympäristö ja vuorovaikutus keskenään.

Ennen teollistumista maaseutu- ja pikkukaupunkiyhteisöt olivat yhteiskunnan perusyhteisöjä. Joidenkin tutkimusten mukaan pienyhteisöt yleistyvät jälleen elintärkeiksi.

Katujengit

Katujengit ovat usein ryhmän muodostavat järjestäytyneet ihmiset, jotka tekevät yhteistyötä. Nimensä mukaan katujengit ovat tietyn alueen yhteen ryhmittymiä ihmisiä.
Yleensä tällaisilla katujengeillä on yksi tai useampi johtaja, joka määrää ryhmän tekemisistä ja saa siitä suurimman hyödyn. Katujengit saattavat näyttää yhteenkuuluvuuttaan samanlaisilla tatuoinneilla, tietyillä vakiintuneilla väreillä, tietyntyyppisillä vaatteilla tai muuna ryhmän nimeä osoittavana tunnuksena. Jengin jäsenet voivat viestiä toisilleen sovituin käsimerkein tai oman slangin kautta. Jengillä voi olla jokin yhteinen graffiti-merkki. Usein katujengit kilpailevat toistensa kanssa ja jotkut yhdistävät ne rikoksiin.
 

Vuorovaikutus

 

Vuorovaikutus on kahden tai useamman kohteen tai tapahtuman välinen vaikutussuhde, jossa osapuolet vaikuttavat toisiinsa. Vuorovaikutus mielletään usein myös kahden ihmisen väliseksi keskusteluksi.

Ihmisten välinen vuorovaikutus on tapa, jolla he vaikuttavat ja vastaavat toistensa toimintaan.

Biologisella tasolla vuorovaikutus voi olla myös haitallista. Biologia tuntee muun muassa seuraavat tavat vuorovaikuttaa:

£  Mutualismi: molemmat osapuolet hyötyvät toisistaan (+,+ suhde)

£  Kommensalismi: toinen osapuoli hyötyy toisesta tuottamatta tälle kuitenkaan haittaa (+, 0 suhde)

£  Amensalismi: toinen osapuoli aiheuttaa toiselle haittaa hyötymättä tästä kuitenkaan itse (0, - suhde)

£  Loisinta: loinen saa isännältään yksipuolista hyötyä (+, - suhde)

Sosiaalinen hylkäys

Sosiaalinen hylkäys tapahtuu kun yksi tahallisesti jätetään sosiaalisen suhteen tai vuorovaikutuksen ulkopuolelle. Tällöin hylätty voi joutua hylätyksi yhden henkilön tai koko ryhmän osalta. Hyljeksintä voi olla aktiivista, kuten suoraa kiusaamista tai passiivista, kuten henkilön huomioimattomuutta. Hyljeksityksi tulemisen kokeminen on suhteellista, sillä se voidaan havaita, vaikka sitä ei todellisuudessa olisi tapahtunut.

Ihmiset ovat sosiaalisia olentoja, mutta silti tietyntasoinen sosiaalinen hyljeksintä on välttämätöntä. Hyljeksintä voi muodostua ongelmaksi jatkuessaan, jos suhde on tärkeä tai henkilö on herkkä hyljeksinnälle. Erityisesti kokonaisen ryhmän osalta hyljeksinnällä voi olla negatiivia vaikutuksia.

Hyljeksityksi tuleminen voi aiheuttaa useita negatiivia ilmiöitä, kuten yksinäisyyttä, heikkoa itsetuntoa, aggressiivisuutta, masennusta, epävarmuutta ja jopa lisätä henkilön herkkyyttä hyljeksinnälle.

Usein jatkuva hyljeksityksi tuleminen aiheuttaa psyykkisiä ongelmia. Erityisesti nuoret tytöt hyljeksivät toisiaan ollessaan parittomassa ryhmässä.

Kaiken kaikkiaan ihmissuhteet ovat yksi asia elämässä, jonka ihminen kokee vaikeaksi. Ihmissuhteet ovat kuitenkin tärkeä osa elämää ja toimiessaan ne ovat hyvinkin antoisia.

 

HAASTE

* Millaisia ihmissuhteita sinulla on?

* Saatko ihmissuhteistasi sen mitä annat?

* Mikä on ongelmallisinta ihmissuhteissa? Mikä parasta?

Joutsenlaulu

Joutsenlaulu tarkoittaa laulua, jonka uskomuksen mukaan joutsen laulaa juuri ennen kuolemaansa kauniimmin kuin koskaan. Uskomus kohdistuu erityisesti kyhmyjoutseneen, joka ei yleensä laula.

Sanonta joutsenlaulu tarkoittaa siis viimeistä esiintymistä, suoritusta tai saavutusta eli jonkin päättymistä.

Uskomus joutsenen viimeisestä laulusta ei kuitenkaan ole totta.

Aprillipäivä

Aprillipäivä on jokaisen vuoden 1. huhtikuuta. Nykyään monissa kielissä huhtikuun nimi viittaa sanaan april. Aprillipäivänä on tapana puijata leikkimielisesti muita ihmisiä ja monet lehdet kirjoittavat uutisia aprillipiloina. Suomessa aprillipäivä ei ole kalenterissa, sillä sen olemiseen liittyy yllätyksellisyyttä. Keväinen hassuttelutapa tunnetaan maailman ympäri. 

Puijauksen jälkeen sanotaan usein ”Aprillia, syö silliä ja juo kuravettä päälle.”, jolla paljastetaan asian olleen aprillipila. Tämä on perinteinen aprillipäivän toivotus ja ivaus puijatulle.

Ranskassa ja italiassa aprillipilaan langennutta kutsutaan aprillikalaksi. Ranskassa on tapana tehdä aprillipäivänä paperista aprillikala, joka kiinnitetään toisen selkään.
 

"Huhtikuun ensimmäinen päivä on se päivä, jolloin meitä muistutetaan, millaisia olemme muiden 364 päivän aikana."