Vuosi 2014

Olen tänään siirtänyt sinulle 365 päivää täynnä onnea ja iloa, rakkautta ja terveyttä tilille nro. 2014. Käytä ne hyvin.

Säilyttäköön uusi vuosi sen mitä rakastat, tuokoon tullessaan sen mitä kaipaat ja vieköön mennessään sen mitä taakkana kannat.

Tähtisumua, juhlan humua. Tinaa ja taikoja, parempia aikoja.

Kaikille oikein hyvää alkavaa vuotta 2014!

Arvosta itseäsi

Hyvin harvoin, varsinkaan jos naiselta kysytään, ihminen pitää itseään erityisen kauniina. Moni onkin itse oman ulkonäkönsä suurin arvostelija. On kuitenkin tärkeää, että oppii pitämään kehostaan ja arvostaa omaa ulkonäköä.

Ei ole olemassa kahta samanlaista ihmistä, ja molemmat ovat siitä iloisia.

1.        Keskity hyviin puoliisi. Mieti piirteitä, joihin olet tyytyväinen ulkonäössäsi. Keskity mieluummin näihin hyviin puoliin ja arvosta niitä.

2.       Esti erityispiirteitä itsestäsi. Toiset ihmiset usein osaavat kertoa, mikä sinusta tekee erityisen ja muista poikkeavan. Paina asiat mieleesi ja muista ne kun olet kriittinen itseäsi kohtaan. Ota kehut vastaan arvostelematta niitä ja mieti miten ne ilmenevät. Arvosta persoonallista kauneuttasi ja asennettasi.

3.       Muista myös sisäinen kauneus, sillä se on usein tärkeämpi kuin ulkonäkö. Kuvittele mitä luoneenpiirteitäsi ja olemustasi ystäväsi pitävät parhaimpana sinussa, mitä niistä itse arvostat ja mistä olet itsessäsi ylpeä. Sisäinen kauneus näkyy kuitenkin ulos itsevarmuutena ja heijastuu ympärilläsi oleviin ihmisiin.

4.      Sanat vaikuttavat myös omaan käsitykseen itsestään. Puhu itsellesi kannustavasti ja lempeästi arvostelemisen sijaan. Löydä uusia sanoja, joilla kuvailet itseäsi, jotta voit muuttaa omaa ajattelutapaa.

5.       Ymmärrä oma todellinen kauneutesi. Mene eteenpäin ja anna itsellesi anteeksi. Lopeta muistelemasta vanhoja ikäviä muistoja, kokemuksia ja katumuksen aiheita, sillä ne tuovat vain epävarmuutta ja estävät näkemästä, kuinka upea oikeasti olet. Suhtaudu itseesi niin kuin hyviin ystäviisikin. Ymmärrä ja rakasta itseäsi.

Vahva mieli

M

ieleltään vahva ihminen osaa käsitellä tunteita ja ajatuksia sekä käyttäytyä tavalla, joka edistää myönteisiä asioita. Vahva mieli on tärkeä perusta eheälle kokonaisuudelle, mutta jokaisen vahvan on osattava olla myös tietoinen todellisuudessa vallitsevasta tilanteesta ja suhteuttaa kykynsä siihen.

Vahvistunut mieli ei kaipaa itsesääliä, vaan se tietää, ettei elämä aina ole helppoa ja reilua. Vahva mieli on myös määrätietoinen. Se ymmärtää tunteita, mutta valitsee itse tavan reagoida niihin. Vahva mieli ei pelkää muutosta, sillä se tietää, että kaikki asiat muuttuvat ajallaan ja siksi se onkin avoin uusille asioille. Mieleltään vahva ei tuhlaa energiaa asioihin, joihin ei voi vaikuttaa, vaan vaikuttaa ennemmin asenteeseensa ja tapaa, jolla asioita katsoo. Mieleltään vahva ei kuitenkaan tarkoita sitä, että se miellyttää jokaista. Vahva mieli osaa olla suora puheissaan tarpeen tullen, mutta on myös ystävällinen ja reilu. Vahva mieli on omalla tapaa niin varma, ettei se pelkää ottaa suunniteltuja riskejä, sillä se osaa pohtia riskin hyödyt ja haitat sekä varautua niihin tehdessään lopullisen päätöksen. Vahva mieli kulkee myös eteenpäin, eikä jää menneeseen elämään pahoja kokemuksia uudestaan ja uudestaan. Mielen vahvuus tulee myös siitä, että oppii vanhasta: menneiden virheiden sijaan jatkossa tehdään parempia valintoja. Vahva mieli ei ole katkera toisesta mielestä, vaan osaa arvostaa sitä. Vahvimmillaan mieli on silloin, kun se ei luovuta kerran epäonnistuttuaan, vaan näkee mahdollisuuden kasvamiseen ja kehittymiseen. Vahva mieli on vahva yksinään, eikä se tarvitse toista mieltä ollakseen sellainen. Hiljaisuus ja yksinäisyys ovat yhtä lailla osa vahvaa mieltä kuin äänet ja seurallisuus. Vahva mieli jaksaa myös odottaa saavuttamiaan tuloksia.

Mikä sinusta tulee isona?

Aikuistuminen, kasvaminen lapsesta aikuiseksi on aikaa vievä prosessi ja siihen liittyy psyykkistä ja fyysistä kasvua. Aikuistuminen tuo tietynlaista viisautta, sillä ehdoton muuttuu suhteelliseksi. Jossain vaiheessa elämää sitten huomaa, että jokin nuoruusvuosista on muuttunut.
 
1.      Et ole enää kateellinen ystäväsi uudesta laukusta. Haluaisit toki itsekin keittiöremontin, mutta osaat olla onnellinen ystäväsi puolesta. Et ole enää kateellinen tai yritä pilata ystäviesi menestystä. Vahingonilo ei ole paras ilo.
2.      Kahden euron mehutölkki ei ole enää lempijuomasi, eikä budjettisi kaataja. Toki se on välillä hyvää, mutta siiderit ja kaljatkin voittaa parempi viinipullo. Myös homejuustot ja oliivit alkavat maistua hyviltä.
3.      Et enää koe tarvetta kehuskella omaisuudellasi tai menestyksilläsi. Jos haluat tehdä vaikutuksen johonkuhun, niin siivoat kotisi ennen hänen tuloaan. Haluat, että tavarasi on järjestyksessä, eikä vain röykkiökasana lattialla.
4.      Hoidat asiasi itse. Kannat vastuusi itse. Siihen kuuluu myös kotivakuutus ja veroilmoitukset.
5.      Kun katsot lasta, joka pyöräilee ilman kypärää, huomaat maailman vaarallisuuden. Talvella olet entistä varovaisempi, sillä tiedostat vaaran kaatumiseen. Huomaat, ettei kaide ole ihan turha keksintö.
6.      Kiinnostut myös hoitamaan kukkiasi. Enää ne eivät pääse kuivamaan hyllyn reunalle.
7.      Et ymmärrä, miksi nuoriso viettää aikaansa ostarin ikkunalaudoilla istuen tai viereisessä pikaruokaravintolassa. Sinulle kauppa on ostosten tekemistä varten ja lounaaksi haluat jotain muuta kuin suuren hampurilaisen.
8.      Yksikin yö meikit silmissä sohvalla nukuttuna on liikaa.
9.      Kun kukaan ei enää vahdi menojasi, et halua lähteä ulos arki-iltana kymmenen jälkeen vaan päästä nukkumaan. Juokseminen paikasta toiseen ei ole enää itsestäänselvyys, mieluummin varaat kunnolla aikaa bussipysäkille kävelyyn.
10. Kavereiden kanssa jutellaan selkäkivuista ja nivelsärystä. Kaikki voivat vertailla omiaan, yhteinen vaiva. Huomaat, ettei nuorison puheet enää kiinnosta sinua.
11. Ymmärrät, miksi ostoskärryyn täytyy ladata koko viikon ruokaostokset ja mitä merkitystä on työpaikalla. Kiinnostut myös sauvakävelystä ja uimisesta, eikä uimahallin suihkussa oleminen ilman uimapukua ole mitenkään häpeällistä tai epänormaalia.
12. Monet ystäväsi menevät naimisiin eivätkä jojoile seurustelun ja riitaisuuden välillä.

 

Tietysti aikuisuuteen kuuluu paljon muutakin. Aikuisuuteen kuuluu myös se, että käyttäytyy, niin kuin aikuinen. Aikuinen tietää, mitä ovat velvollisuus ja vastuu.

HAASTE

* Oletko huomannut, että osaat käyttäytyä paremmin kuin joku sinua huomattavasti vanhempi henkilö?

* Tiedät, että myös aikuiset tekevät virheitä?

* Oletko huomannut, että joissain asioissa olet viisaampi kuin omat vanhempasi?
* Ymmärrätkö enemmän syitä, miksi sinua kasvatettiin kotona tietyllä tavalla ja mitä siitä on seurannut?

Kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden

Monelle tämä ajattelu on lapsuudesta tuttu, koska sillä halutaan oikeuttaa kostaminen. Kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden taustalla on ajatus ”silmä silmästä, hammas hampaasta”. Ennen vanhaan tätä ajatusta käytettiin rangaistuksissa asti, jopa niin, että uhri sai kostaa tekijälleen, jopa henki hengestä. Myöhemmin alkoi yleistyä ajatus ”silmä silmästä ja kohta koko maailma on sokea”.
 

Kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden etenee normaalisti suurin piirtein näin:

è henkilön A:n sanat tai teot (todiste X) aiheuttaa henkilölle B haittaa

è henkilö B sanoo tai tekee sellaista (todiste Y), josta on haittaa henkilölle A
è Y on tosi, jos X on tosi

 

Lapset käyttävätkin tätä yleensä tekojensa puolustelemiseen, kuten niin, että toista saa lyödä takaisin.

Usein tällaista ’kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden’ ajattelua käytetään puolustamaan omia virheitä ja siten syyttelemään toista. Riitatilanteessa tulisikin ajatella jatkoa niin, että ei toimita samalla tavalla vastaavassa tilanteessa. Kostamisesta seuraa kostamista, ja näin kierre ainoastaan jatkuu.

Tutkiskelijan tunteet

Kun tapahtuu tilanne, joka aiheuttaa voimakkaita tunteita, tunteet ”jäävät päälle” helposti. Varsinkin negatiivisten ja masentavien tunteiden kanssa, kannattaa tutkiskella; miksi tunne jää päälle ja vaivaamaan. On toki ymmärrettävää, että ensi alkuun voimakas tunne valtaa ajatukset, mutta sen pitäisi myös mennä ohi ja pois. Kun tunne on koettu, sen alle ei ole hyvä jäädä, vaan mennä eteenpäin. Jokaisella tällainen tunnereaktio vie oman aikansa, mutta jos tunne ei mene ohitse, voi tutkiskella, miksi en pääse eroon ikävästä tunteesta?

Kun ikävä tunne tavoittaa pääkopan sisukset, ajatusvirran katkaisemiseksi on hyvä pohtia tilannetta ulkopuolelta. Miksi tunne tulee taas ja ei lähde pois?

 

* Miksi tunne on negatiivinen?

* Onko tunteessa kuitenkin jotain, josta pidät?
* Miksi tunnetila on päällä, etkä voi laskea siitä irti?

Motiivi

Motiivi on syy asian tekemiseen. Motiivin pohjalla ovat usein halut ja tarpeet, jotka ovat osa ihmisen toimintaa. Motiivi on lähinnä psyykkinen, eli ajatuksiin ja mieleen kohdistuva syy. Motiivit tuottavat ja ylläpitävät päämääräsuuntauksia. Motiivi sitoo tietyn energiamäärän kohteeseensa ja pitää toiminnan kohteeseen suunnattuna, tiedostetusti tai tiedostamattomasti. 

 

Motiivit eli syyt tulevat alitajuntaisesti, joten niiden havaitseminen, tulkitseminen ja kehitteleminen on erittäin vaikeaa. Motiivit ovat ne syyt käyttäytymiselle, miksi toimii ja haluaa asioita. Käyttäytymisen keskeiset syyt ovat motiivit ja tarpeet. Motiivit muodostavat ja ohjaavat käyttäytymistä tiettyyn suuntaan. Motivaatio on psyykkinen halu, miten toimitaan tavoitteen saavuttamiseksi. Motivaation on myös motiivien olemassaoloa. Motiiveja tarvitaan ollakseen motivoitunut tekojen suoritukseen.

Motiiveja on ryhmitelty erilaisten tarpeita katsovien portaikkojen kanssa: on olemassa perustarpeet, jotka tulee tyydyttää ensin, jonka jälkeen ihminen alkaa etsiä tyydytystä vaativammille tarpeille.

 

Näistä tarpeista ensimmäinen on perustavin ja viimeinen korkein tarve.

Motiivit voidaan ryhmitellä myös elollisiin, sosiaalisiin ja psykologisiin motiiveihin. Elolliset motiivit ovat elintoiminnoille välttämättömiä, sosiaaliset motiivit ovat ihmisten välisiin vuorovaikutuksiin liittyviä ja psykologiset motiivit mielensisäisiä tekijöitä, kuten uteliaisuutta. Tietyt motiivit ovat toistuvia, ja toiset kertaluonteisia aiheesta riippuen.

HAASTE

* Millaisia motiiveja sinulla on eri tilanteissa?

* Onko motiivisi hyvän- tai pahantahtoisia?

* Mitä yhteistä on niillä asioilla, joihin olet motivoitunut?

4 Seuraukset

Seurauksiksi sanotaan teosta tapahtuvaa jälkitilaa. Seuraus on niin sanottu reaktio tekoon. Seurauksia ajatellaan usein vakavuuden kannalta ja niihin liitetään oleellisena tunnusmerkkinä raha. Seuraukset voivat olla hyviä tai huonoja, teosta riippuen. Toisinaan ne ovat teossa tavoiteltava osa; tehdään asioita, jotta siitä seuraisi jotakin.

3 Syyt

Syyt ovat tekojen tarkoituksia. Syyt ovat ne, jonka pohjalta asioita usein tehdään. Syyt voivat olla järki- tai tunneperäisiä. Syy on useimmiten ajatus tai koettu tunne, jolle haetaan vastavaikutusta. Jos ei ole hyvää syytä tehdä mitä tekee, on hyvä syy jättää tekemättä.

2 Teot

Teot ovat harkittuja tai harkitsemattomia toimintoja, jotka muuttavat vallitsevaa tilannetta useimmiten konkreettisella tasolla. Teko on siis siinä määrin ajatuksesta eroava, että sen tapahtuminen on todellisuudessa; teko joko tapahtuu tai ei. Teko itsessään voi olla hyvä tai paha, mutta teon tarkoituksena pidettyä tunnetta kutsutaan syyksi.

1 Sanat

Sanoilla pyritään ilmaisemaan asioita. Sanoiksi voidaan pukea monia asioita, mutta mikään ei vahvista niiden todenperäisyyttä. Sanattomuus on kuitenkin hiljaisuutta, jolloin tämä yksinkertainen viesti katoaa. Ihmiset riitelevät monin tavoin, mutta yleensä toiset ovat niitä, jotka ”päästävät sammakoita suustaan” ja toiset niitä, jotka ”pitävät mykkäkoulua”. Kumpi sitten onkaan parempi, on sanoilla ja niiden sanomattomuudella painoarvoa, ainakin jossain määrin.

4 asiaa

 

J

ulkaisuissa käydään nimensä mukaan läpi 4 hyvin paljon toisiinsa liittyvää asiaa ja pohditaan niiden merkityksiä. Eri asioiden painoarvoa ja tärkeyttä sekä sitä, millä on eniten vaikutusta. Seuraavat 4 asiaa ovat:

1 Sanat

2 Teot

3 Syyt
4 Seuraukset

Mikä näistä sinulle on merkittävin ja mistä syystä? Kaikille näille yhteistä on se, että taustalla oleva ajatus määrittelee tarkoituksen. Erilaisissa tilanteissa painoarvo on eri asialla (sanoilla, teoilla, syillä tai seurauksilla), mutta usein on yksi hyvin keskeinen asia, jonka kantilta asioita näkee. Tämä tarkoittaa, että huomioi yhtä seikkaa toimissaan enemmän ja sillä on enemmän vaikutusta valintoihin.

Hyvä ihminen

T

änään on oikea päivä olla hyvä ihminen, mutta millainen se hyvä ihminen sitten oikeasti onkaan? Onko hyvän ihmisen tunnusmerkki se, että pyrkii aina täydellisyyteen tai onnistuu kaikessa mitä yrittää. Kaikissa asuu tämä hyvä ihminen ja se on vain opittava tuomaan esiin. Jokaisella on arvoja, joita pitää ominaisina hyvälle ihmiselle, mutta ei ehkä tunnista niitä itsessään. Ne eivät ole taitoja tehdä asioita vaan taitoja käyttäytyä reilusti, ja niin, että hyväksyisi saman käytöksen itseään kohtaan. Kaikilla on kuitenkin hyvän ihmisen ominaisuuksia, kun niitä alkaa vain huomata itsessään ja oppii arvostamaan niitä. Siksi kannattaa myös kuunnella, mitä toiset arvostavat sinussa ja kertoa vastavuoroisesti toiselle mikä hänessä erityisesti on hyvää, sortumatta kuitenkaan huijaamaan itseään tai muita. Näin saa selville, mitä toiset sinussa arvostavat, ja mitkä ominaisuudet sinussa voisi tehdä sinusta hyvän ihmisen.  Hyvä ihminen on juuri sellainen, millainen itse on, kun voi todeta, että suoriutunut tilanteista kunnialla. Kuitenkin epäonnistumiset ja virheet kuuluvat myös hyvälle ihmiselle, kysymys onkin, kuinka tilanteen käsittelee siitä eteenpäin.

Hyvä ihminen on myös hyvä itselleen. Osaa siis kieltäytyä tarvittaessa sekä kertoa tarpeensa ja toiveensa. Oman toiveensa tilanteessa voi kertoa yksinkertaisimmillaan ”minusta olisi tärkeää/hienoa, jos…”. Omat toiveet ovat yhtä tärkeitä kuin toistenkin, sillä jatkuva mukautuminen, toisten tahtoon mieltyminen ja miellyttäminen, tukahduttaa itsensä ja ei anna toiselle oikeita piirteitä ja luonnetta itsestään, joka pohjimmiltaan usein on asian ydin. Hyvä ihminen osaa nauttia ajasta muiden kanssa, mutta myös hetkistä itselleen. Hyvänkään ihmisen ei tarvitse pitää kaikista, mutta hän kohtelee muita tasavertaisesti.

Toisten huomioiminen on myös tärkeää, kunhan pitää mielessä; toisia pitää arvostaa, muttei palvoa. Keskeisenä hienona ominaisuutensa on reagoida toisen kertomaan, viestimällä, että on tietoinen toisen sanomasta. Tällaiseen voi pienimmillään riittää yksittäinen ”ahaa”, ”okei” tai ”sepä hienoa”. Usein siis huomion osoittaminen on toisen sanoman vastaanottamisen kertomista, jolloin toinen ymmärtää tulleensa kuulluksi jopa toteamusten tapaisissa asioissa. Helposti keskustelun asian kääntyminen omaan itseensä tulee toiselle miellyttävämmäksi, kun hän ymmärtää omankin asiansa olleen tärkeä. Kuitenkin hyvä ihminen tuntee myös negatiivisia tunteita, kuten häpeää, katumusta ja omaan toimintaansa kohdistuvaa epäoikeudenmukaisuutta, silloin kun on toiminut toista kohtaan väärin. Toista kohtaan tehty vääryys tuntuu yhtä pahalta kuin itseään kohtaan tehty vääryys, joten hyvä ihminen osaa myös katua ja tuntea häpeää toiminnastaan, ja antaa anteeksi myös itselleen.

Hyvä ihminen osaa olla vihainen, mutta osaa pyytää ja antaa anteeksi. Myös hyvä ihminen saa tehdä virheitä ja olla oikeutetusti vihainen, sillä hyvä ihminen välittää myös omista tuntemuksistaan. Hyvä ihminen omaa siis paljon tunnetiloja tunteettomuuden sijaan. Luonnolliset reaktiot, toiminnat ja asiat eivät tunnu häpeällisiltä vaan neutraaleilta. Hyvä ihminen hyväksyy omat ja toisten virheet ja puutteet, korostamatta niitä.

Kuitenkin hyvän ihmisen ominaisuuksiin kuuluu paljon muutakin, mutta hyvän ihmisen ominaisuudet tulevat sisältäpäin, eikä siihen tarvita ulkopuolisia keinoja, kuten valtaa tai rahaa. Hyvän ihmisen ominaisuudet ovat jokaisen parhaat puolet, ne joista omassa itsessään osaa iloita ja arvostaa, joten jokainen on omalla tavallaan hyvä ihminen. Silloin voi tuntea itsensä hyväksi ihmiseksi kun ymmärtää, että on vaikeassa ja epäoikeudenmukaisessa tilanteessa pystynyt käyttäytymään niin, että on jälkeenpäin ylpeä itsestään. Hyvän ihmisen kuuluu nauttia elämästä ja hymyillä vielä kaiken lopuksi, niin elämäkin tekee. Hyvä ihminen arvostaa itseään ja hyväksyy itsensä ja toimintansa.

Hyvällä ihmisellä saa olla vastakkaisia ominaisuuksia. Hyvä ihminen on vuoroin onnellinen ja hyväntuulinen sekä surullinen ja apea. Hyvä ihminen saa olla rohkea, mutta myös pelokas erilaisissa tilanteissa. Hän osaa suhtautua asioihin vitsikkäästi ja olla hauska, mutta myös ottaa asiat vakavasti ja olla rauhallinen. Hyvä ihminen osaa nähdä asioissa jotain hyvää, mutta myös tilanteiden huonot puolet, peittelemättä ja väheksymättä kumpiakaan. Luottavainen, toiveikas ja tyytyväinen, hyvä ihminen saa olla joskus myös epätoivoinen, pettynyt ja toivoton. Hyvälle ihmiselle on ymmärrettävää olla ahdistunut, epäröivä, hämmentynyt ja järkyttynyt, rasittunut ja tuntea harmitusta ja väsymystä. Hän kuitenkin on vilpitön toiminnassaan ja oikeudenmukaisuuden ymmärrys.  Se että on oma itsensä, on kuitenkin kaikkein tärkeintä, se tekee jokaisesta hyvästä ihmisestä erityisen.

Asklepioksen sauva

Antiikin Kreikasta periytyvä Asklepioksen sauva on lääketieteen symboli, joka kuvaa sairauksien paranemista. Apollonin poika, Asklepios oli kreikkalaisen mytologian lääketieteen jumala.

Kreikkalaisen mytologian mukaan Asklepioksen ja käärmeen yhteys selitetään tapauksella, jossa hänelle oli annettu tehtäväksi herättää kuolleesta. Kiemurrellen paikalle tullut käärme kietoutui sauvan ympärille, jolloin Askleopios tappoi käärmeen. Paikalle tuli toinen käärme mukanaan yrttiä, jolla se herätti ensimmäisen käärmeen kuolleesta. Samaisella yrtillä Askleopios oli saanut tehtävänsä suoritettua. Jumala Zeus nosti hänet taivaalle Käärmeenkantajan tähtikuvion muodossa ja myöhemmin lääkärit omaksuivat käärmeen parannuksen symboliksi.

Välimeren alueen yleisimpiä käärmeitä ovat pensaskäärmeet, joka on kuvattuna myös sauvan ympärille kiertyneensä. Aikoinaan pensaskäärmeitä pidettiin Asklepiokselle pyhitetyissä temppeleissä, jonne ihmiset tulivat pyytämään apua sairauksiinsa. Käärmeiden avulla uskottiin saavan apua parantavan taidon omaavalta jumalalta.

Käärmeen nahanluonnin on uskottu kuvaavan uudistusta ja elpymistä.

Toisinaan farmasian  myös apteekkienkin käyttämä Hygienian malja sekoitetaan Asklepioksen sauvan kanssa. Hygienia maljan alkuperä on myös kreikkalaisesta mytologiasta, jonka mukaan terveyden ja puhtauden jumalatar Hygieia kuvattiin taiteessa käärmeen kanssa, joka oli kietoutunut hänen käsivartensa ympärille ja joi hänen kädestään olevasta maljasta.

Minervan pöllö

Roomalaisessa mytologiassa Minerva on viisauden jumalatar, jonka kanssa kulkee Minervan pöllö. Minervan pöllöä onkin nimitetty viisauden tunnusmerkiksi ja filosofian vertauskuvaksi. Perinteisesti pöllöä on pidetty viisaana filosofi G.W.F. Hegelin sanojen mukaan ”Minervan pöllö lähtee lentoon vasta hämärän laskeutuessa”. Tällä viitataan filosofiaan; asioita jälkeenpäin tarkastelevana ja ymmärrettävänä menettelynä. Tällä tarkoitetaan, että elämää ymmärtää sen mentyä ohitse ja todellisuutta vasta, kun asiat ovat jo tapahtuneet.

Soihtu

Yleensä soihtu käsitetään tulta palavana valaistuksena. 

Entisaikoina tulen hallitsemisen ymmärrettyään, pelotettiin villieläimiä pois soihtuja käyttäen. Niillä valaistiin myös kulkemista, etenkin yöaikaan. Tuli tuotti lämpöä ja antoi turvaa luoden ihmiselle valtin, joka nosti ihmisen eläimien yläpuolelle. Tulta pidettiin palvomisen arvoisena, joten soihtuihin liittyi oma maaginen symboliikkansa, josta jotain on jäänyt tähän päivään asti.

Euroopassa varhaiselle keskiajalle asti sisätiloja valaistiin kiinteillä soihduilla, mutta myöhemmin niitä käytettiin enimmäkseen ulkona, kuten linnojen tai kartanoiden pihoilla.

Entisaikoina Kreikassa ja Roomassa surun merkkinä oli kaksi ristiin kuvattua eri suuntiin osoittavaa soihtua. Tällaista surun merkkiä käytettiin sen ajan hautakivissä. Alaspäin osoittava soihtu kuvasi kuolemaa ja ylöspäin suunnattu elämää ja totuutta. Joidenkin uskontojen mukaan ylöspäin osoittava soihtu kuvasi auringonnousua ja alaspäin käännetty auringonlaskua.

Nykyään soihtujen merkitys on suurilta osin symbolinen ja niitä tarvitsevat tulennielijät esityksissään.

Symbolina soihtu mielletään yleisen toivon ja valistuksen merkiksi. Nykyään soihtu esiintyy patsaissa symbolisen merkityksensä kanssa, kuten New Yorkin Vapaudenpatsaassa, jossa naishahmo ”valaisee vapaudella maailmaa”.

Soihtua on käytetty tunnuksena monissa ryhmissä. Olympiatuli on varmasti tunnetuin, joka paloi jo muinaisen Kreikan vanhanaikaisissa olympialaisissa. Nykyään olympiatulen kuljetus ja sytyttäminen olympialaisten järjestämään kaupunkiin on muodostunut mediatapahtumaksi.

Valkoinen norsu

Valkoinen norsu on sanonta, jolla tarkoitetaan näennäisesti arvokasta, mutta todellisuudessa vain kuluja aiheuttavaa asiaa.

Kaakkois-Aasiasta peräisin olevan sanonnan mukaan, hallitsijoiden asemaa symboloiva täysin valkoinen albiinonorsu on harvinainen ja arvostettu. Valkoisen norsun uskottiin tuovan vaurautta ja onnea. Valkoista norsua pidettiin myös pyhänä eläimenä, sillä perinteen mukaan Buddhan äiti näki unen, jossa valkoinen norsu toi hänelle lootuksenkukan, joka puolestaan symboloi viisautta ja puhtautta. Pyhää eläintä ei kuitenkaan saanut hyödyntää minkäänlaiseen työskentelyyn. Valkoisen norsun saaminen lahjana hallitsijalta oli samalla siunaus ja kirous: eläin oli pyhä ja osoitus hallitsijan mielisuosiosta, mutta kuitenkin kirous, sillä norsusta oli vain kuluja eikä sillä ollut mitään varsinaista käyttöä.

Valkoinen sulka

Perinteisesti valkoinen sulka on Englannin armeijan ja brittihallinnon alaisten maiden käyttämä vertauskuva pelkuruudesta. Ennen valkoinen sulka saatettiin sodan aikana antaa pelkurimaisesti käyttäytyneelle sotilaalle, upseerille tai siviilille, jonka epäiltiin asepalveluksen välttelystä.

Poikkeuksena Yhdysvalloissa armeija puolestaan antaa valkoisen sulan erityisen rohkeuden tai tarkka-ampujan kyvyn merkiksi.

Pelkuruuden merkkinä valkoista sulkaa on käytetty 1700-luvaulta lähtien. Sen symbolinen tausta tulee sen aikaisista viihdemuotona tunnetusta kukkutappelusta. Jalostetuilla ja puhdasverisillä kukoilla ei ollut valkoisia sulkia pyrstössään, toisin kuin ristiverisillä kukoilla, joiden uskottiin pärjäävän huonommin kukkotappeluissa.

Ensimmäisen maailmansodan aikaan Englantilaiset naiset antoivat valkoisia sulkia miehille, jotka eivät olleet syystä tai toisesta pyrkinyt armeijaan. Sulkien antaminen yleistyi ja niitä jaettiin lähes kaikille sodan aikaan siviilipuvussa liikkuneille palvelusikäisiltä näyttäneille miehille. Osa oli kuitenkin vapautettu palveluksesta iän, terveyssyiden tai työnsä takia. Sulka merkitsi häpeää, jota kantoi lopun ikäänsä.

 Myös erilaisia armeijaan värvääviä julisteita kiinnitettiin näkösälle. Osa sulan saaneista oli osallistunut sotaan, mutta haavoittunut tantereella ja siksi vapautettu palveluksesta. Toisinaan naiset keräytyivät nimittelemään pelkuriksi miehiä, joiden he epäilivät lintsaavan armeijasta. Sulan saaminen oli niin suuri häpeä, että osa alaikäisistä valehtelivat ikänsä liittyäkseen armeijaan ja välttäen sulan saamisen. Nuorimmat sulan saaneet olivat vasta 14-vuotiaita. Vakavasti sairaat, kuten tuberkuloosista kärsineet miehet menivät taisteluun, jottei joutuisi kestämään naisten mustamaalausta. Usein armeijaan värväävät suostuivat väärentämään tietoja kutsuntapapereihin, kuten iän tai pituuden, jos kertoi saaneensa valkoisen sulan.

 Australiassa sulkien jakaminen sai välillä älyttömiä mittasuhteita. Sulkia annettiin jopa 24 sodassa haavoittuneelle, mutta palkitulle miehelle, joka oli osallistumassa kotikaupungissaan hänen kunniakseen järjestettyihin juhliin, siviilipuvussa. Yksi sulan saaneista oli rohkeudestaan palkittu mies, joka ilmoittautui vapaaehtoisesti taisteluun, mutta määrättiin siviilipalvelukseen ammatillisten taitojensa takia. Tilanteen pahentuessa edelleen, alettiin taistelussa olleille, sijoitustaan odottaville, valtion alaisuudessa työskennelleille ja tärkeitä siviilityötä tehneille jakamaan erilaisia tunnuksia sulkien jakamisen välttämiseksi. Jos tunnuksia käytti tavallista kauemmin, alkoi sulkien jakaminen jälleen.

 Joskus miehet tulkitsivat, että ”typerät nuoret naiset käyttivät valkoisia sulkia vain päästäkseen eroon miehistään, joihin olivat kyllästyneet”. Jotkut kertoivat saaneensa sodan aikana niin monta valkoista sulkaa, että olisi voinut tehdä niistä viuhkan.

Nykyisin merkitys ei niinkään ehkä liity sotaan, mutta pelkuruuden merkiksi sulka sopii menneisyytensä vuoksi. Nykyään sulan suora jakaminen voisi herättää kummallisia tulkintoja, mutta puheessa mainitseminen valkoisesta sulasta, merkityksen tietäneiden kesken voi olla hienovaraisempi ilmaisu pelkuruudesta.

Panassi

Panassiksi kutsutaan hatun tai kypärän sulkatöyhtöä. Vertauskuvallisesti se tarkoittaa kuitenkin myös teeskentelyä. Ranskan kuninkaalla Henrik IV käytti kypärässään valkoista sulkaa ja hänen sotahuutonsa oli: ”Seuratkaa minua ja valkoista sulkaani”.

Harvoin tulee ajatelleeksi sen enempää kypärän sulkatöyhtöjä. Tietysti teeskentelijöille se sopisi hienosti.

Merkityksiä

Monille asioille on menneisyytensä vuoksi muodostunut jokin toisenkinlainen merkitys. Merkitykset tulevat ja ne esiintyivät alkuperäisinä kauan aikaa sitten. Se, mistä merkitykset tulevat on julkaisujen aiheina.

1 Panassi
2 Valkoinen sulka
3 Valkoinen norsu
4 Soihtu
5 Minervan pöllö
6 Asklepioksen sauva

2 Numerot ja pelot

Eri kulttuureissa on muodostunut pelkotiloja numeroita kohtaan. Taikauskoista huolimatta näitä pelkoja pyritään välttämään ainakin jossain päin maailmaa. Pelätyin on varmaankin tunnettu 13. perjantai.

 

Triskaidekafobia                                   
 

Triskaidekafobiaksi kutsutaan lukuun 13 kohdistuvaa pelkoa. Lukuun 13 kohdistuva kammo on siis fobia, eli kohteeseen liittyvä todellisen uhkan olemassaoloon perustumaton pelko.

Tämän taikauskoisen pelon kohteena on numero 13, joka koetaan pahaenteiseksi ja siksi esimerkiksi yöpyminen hotellihuoneessa numero 13 tuntuu pelottavalta.

Tämän takia lähinnä Yhdysvalloissa hotelleista ja muista rakennuksista on toisinaan jätetty välistä pois kerrosluku 13 ja huone numero 13. Osassa matkustajalentokoneista vältetään istuinrivin numeroa 13. Suositussa autourheilussa Formula 1:ssä kenelläkään kuljettajalla ei ole autoa numero 13.





 

Triskaidekafobiasta on myös erikoismuoto, jossa pelko kohdistuu erityisesti kuukauden 13. päivän osumiseen perjantaille.

Itä-Aasiassa tunnetumpi pelko on tetrafobia, joka kohdistuu numeroon 4.

 

 

Tetrafobia

Tetrafobia tarkoittaa lukuun 4 kohdistuvaa pelkoa. Numeron 4 liittyvä kammoksuminen on oikean vaaran olemassaoloon perustumaton kammo. 

Tämä taikauskoon pohjautuva kammo on yleisin Itä-Aasian maissa, kuten Kiinassa, Japanissa, Koreassa ja Taiwanissa.

Syy siihen, miksi numero 4 saa kauhua aikaan voi johtua siitä, että monissa kielissä se viittaa kuolemaa. Kiinan kielellä sana neljä (sì) muistuttaa ääntämiseltään erityisen paljon sanaa kuolema (sǐ) ja näin on useissa puhutun Kiinan kielissä. Kun taas numero neljä japaniksi (shi) ja koreaksi (sa) ovat ääntämyksiltään aivan samat kuin kielten kuolemaa tarkoittavat sanat.

Tetrafobian takia Itä-Aasiassa vältetään numeroa 4 juhlapäivien ja perheenjäsenten sairauksien aikana kuoleman pelossa.

Kauhua aikaansaavan numeron 4 takia, myös muita lukuja, joissa numero 4 esiintyy (14, 24…) pyritään välttämään. Kyseisissä maissa luvut, joissa numero 4 esiintyy, jätetään pois monissa rakennuksissa, kuten hotelleissa, virastoissa ja sairaaloissa. Pöytänumerot, joissa numero 4 esiintyy, jätetään pois usein hääaterioilla ja muissa tärkeimmissä tilaisuuksissa. Usein asuinrakennusryhmittymien talojen numeroiden 4, 14, 24 jne. sijaan käytetään numeron ja kirjaimen yhdistelmää; rakennuksesta 4 tulee 3A, 14:sta 13A ja niin edelleen.



Hongkongissa osasta rakennuksista, kuten pilvenpiirtäjistä Vision City ja The Arch, puuttuu täysin kerrosten numerointi 40-49 kerroksien osalta. Kulttuurillisesta tetrafobiasta tietämättömälle, tapa saa aikaan vaikutelman, kuin kyseiset kerrokset puuttuisivat kokonaan, koska kerrosta 39/F seuraa 50/F. Myös kiinalaisten armeijassa käytettyjen lentokoneiden nimet alkavat aina numerolla 5, kuten taistelukone ”Shenyang J-5”. Samankaltaisesti Taiwanissa ja Etelä-Koreassa merivoimat eivät käytä numeroa 4 aluksiensa viirinumeroissa.

Kaupungeissa, joissa Itä-aasialainen ja länsimaalainen kulttuuri sekoittuvat, kuten Hongkongissa ja Singaporessa, on mahdollista, ettei kaikissa rakennuksissa ole numeroa 13 ja että numero 4 kaikkien variaatioiden kera jätetään pois.
 

Kaikissa Itä-Aasian maissa tetrafobia ei kuitenkaan ole yhtä yleinen, mutta lähes aina kerrosnumero 4 jätetään pois ainakin julkisissa rakennuksissa ja sairaaloissa. Muissa rakennuksissa ja hisseissä neljäs kerros on numeron 4 sijaan merkitty kirjaimella F, joka tulee englanninkielisestä sanasta four.

1 Numerot ja päivät

H

uomaamme usein päivien menevän kuin ohitsemme, emmekä aina muistakaan heti, monesko päivä kuukaudesta on meneillään. Joissakin päivissä on kuitenkin jotakin erikoista, ei ehkä tapahtumien vaan päivämäärän puolesta.

 

26. syyskuuta

26. syyskuuta on kalenterin mukaan vuoden 269. päivä ja samalla ainoa päivä, jonka järjestysluku on sama kuin päivämäärä.

 

29. helmikuuta

29. helmikuuta on karkauspäivä ja se on vain karkausvuosien helmikuussa. Karkausvuosi on neljän vuoden välein, neljällä jaollisina vuosina. Karkauspäivänä ei ole kenenkään nimipäivä.

 

13. perjantai

Lukua kolmetoista pidetään usein epäonnen lukuna. Kuukauden 13. päivän osuessa perjantaille, päivä koetaan taikauskoisesti erityisen epäonnekkaana. Ilmeisesti se on lähtöisin kahdesta erillisestä käsityksestä, jotka ovat jossain vaiheessa sulautuneet yhteen; perjantai on onnen päivä ja 13 huonon onnen numero. Perjantai 13. on myös romaanin ja elokuvan nimi, jotka kertovat kauhutarinoita kyseisestä päivästä. Nämä tarinat eivät kuitenkaan ole totta.

Luku 13

-       on alkuluku, eli sitä ei voida jakaa tasan millään muulla kokonaisluvulla kuin yhdellä tai itsellään.
-       tavallisesti korttipakassa on jokaisella maalla 13 korttia.
-       alumiinin järjestysluku on 13.

Syy

      I.        Kristinuskon mukaan epäonnen luku 13 johtuu siitä, että kiirastorstaina viimeisellä ehtoollisella Jeesuksen pöydässä oli kolmetoista ruokailijaa (12opetuslasta ja hän itse).
     II.        Erään legendan mukaan perjantai 13. päivä olisi saanut huonon onnen maineensa kun Ranskan kuningas Filip IV määräsi vangittavaksi Temppeliherrain ritarikunnan jäsenet. Kuningas oli lähettänyt kaikkiin kaupunkeihin kirjeen, joissa temppeliherroja oleskeli, joka oli luvallista avata vasta 13. päivänä. Kirjeessä kuningas syytti temppeliherroja saatananpalvonnasta ja siksi heidät vangittiin ja poltettiin roviolla.

 

Esiintyminen

Aina kun kuukauden ensimmäinen päivä on sunnuntai, on 13. päivä perjantai. Näin sattuu joka vuosi ainakin kerran. Niin voi sattua korkeintaan kolme kertaa vuodessa (helmi-, maalis- ja marraskuussa tai karkausvuonna tammi-, huhti- ja heinäkuussa).
Kalenterivuoden päivät sattuvat joka 400. vuosi samoille viikonpäiville. Voidaankin siis todeta, että 400 vuoden kuluessa kuukauden 13. päivä sattuu perjantaiksi hieman useammin (688 kertaa) kuin millekään muulle viikonpäivälle.

Tapahtumia

-       Perjantaina 13. marraskuuta 1970 osui trooppinen hirmumyrsky tiheään asutulle Gangesin suistomaalle Bangladeshissa, surmaten arviolta 500 000 ihmistä.
-       Perjantaina 13. lokakuuta 1972 sattui Andien matkustajakoneen lento-onnettomuus.
-       Perjantaina 13. tammikuuta 2012 tapahtui risteilyalus Costa Concordian karilleajo.

Perjantai
Perjantaita on pidetty kristinuskon mukaan huonononnen päivänä pitkän perjantain mukaan, joka oli Kristuksen kuolinpäivä.

 

Luku 19

Entisaikaisten Babylonialaisten mukaan huonon onnen luku oli 19, joka laskettiin kaavalla:

7 × 7 - 30 = 19

eli viikonpäivien lukumäärä kerrottuna itsellään ja vähennettynä kuukauden päivien lukumäärällä.

 

Pedon luku 666

Pedon luvuksi kutsuttu luku 666 on peräisin kristinuskon Raamatusta, jossa luku varoittaa kostosta sitä kantaville ja mainitaan pedon luvuksi.

666

On jokseenkin epäselvää, kuinka pedon luku tulisi tulkita. Alkuperäinen muinaiskreikankielinen Raamatun teksti ei puhu luvusta 6–6–6, vaan kuusisataa ja kuusikymmentä kuusi. Luku on myös kirjoitettu alun perin kreikkalaisilla numeroilla, jolloin sen osille 600, 60 ja 6 on kaikille käytetty eri kirjainta.

Selityksiä

      I.        Pedon lukua on yritetty liittää moniin myöhemmin eläneisiin henkilöihin erilaisten kaavojen varjolla ja vedoten enteisiin, että tuohon aikaan olisi pystytty ennustamaan jonkun nykyhetken henkilön olemassaoloa.1900-luvulla jotkut uskoivat pedon luvun tarkoittavan mm. Yhdysvaltain presidenttiä Ronald Wilson Reagania sillä perusteella, että hänen jokaisessa nimessään oli kuusi kirjainta.

     II.        Raamatussa Johanneksen ilmestyskirjassa sanotaan pedon luvusta seuraavasti:

>>Merkki on pedon nimi tai sen nimen luku. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi.>>

Eräs selitys onkin, että luku tarkoittaa ihmistä tai ihmiskuntaa itseään, joka asettaa itsensä jumalan sijaan ja ajaa maapallon tuhoon. Johannes, puhui hepreaa, mutta kirjoitti kreikaksi. Oletettavasti hän siis käytti heprealaista numerologiaa ja kun alkuperäinen kreikankielinen sana muunnetaan hepreaksi ja lasketaan numeroiksi, on tuloksena 666 ja tällöin ”pedon luku on ihmisen luku” tukee tarkoitusta ihmiskunnasta. Jumalan lukuna pidetään numeroa 7, ja 777 symboloi Raamatun Pyhää kolminaisuutta. Ihmisen luku on tällöin 666 - ruumis, sielu ja henki. Tosin tämän selityksen ongelma on, ettei pedon luku ole kolme kappaletta numeroita 6, vaan kuusisataa kuusikymmentä kuusi. Toisin sanoen lukua ei ole alkutekstissä ilmaistu kymmenjärjestelmällä.

Lisää keksimyksiä pedon luvulle

EAN-koodien eli tavallisemmin viivakoodien kohdistusviivojen on uskottu tarkoittavan numeroa 6 ja siten yhdessä muodostavan pedon luvun 666. Kohdistusviivat esiintyvät kolmena sarjana kahden kapean, muita pidemmän viivan ryhmänä. Yhtäläisyys on kuitenkin kuvitteellinen, sillä jokainen numero muodostuu sekä valkoisista että mustista, tietyn levyisistä osista, ja kun valkoiset viivat huomioidaan, eivät kohdistusviivat ole kuutosia.

Nro 01

H

arvemmin tulee ajatelleeksi, mihin kaikkeen numerot voidaan yhdistää ja millaisia tarkoituksia erilaiset numerosarjat pitävät sisällään. Tutkitaan tarkemmin numeroita ja niiden selityksiä erilaisten kansakulttuurien ja uskomusten näkökulmista. Julkaisuissa käydään läpi:

1 Päivämäärät ja luvut

2 Numerot ja pelot

Monelle tulee varmasti mieleen 13. perjantai, mutta näille uskomuksille on omat syynsä, jotka juontavat juurensa jo kaukaa. Numeroiden suhteen voitaisiin sanoa, että joskus niihin yhdistetään taikauskoisia ajatuksia.

Keskustelun periaatteet

U

seimmat keskustelut ovat erilaisia riippuen siitä, millaisessa tilanteessa ja seurassa ne käydään. Toiset ihmiset ovat pohdiskelijoita, toiset älyllisten haasteiden ratkojia, toiset herkkiä kyynelehtijöitä ja toiset väittelijöitä. Keskustelijoina ihmiset ovat erilaisia ja keskustelut sitä myöten myös. Logiikan ajatustavalla keskustelussa on tietyt periaatteet, jotka jaetaan neljään tyyppiin määrän, laadun, yhtenäisyyden ja tavan mukaan.

 

Keskustelun periaatteet ovat:

-          Määrän periaatteen mukaan puhuja ei saa kertoa liikaa eikä liian vähän.
-          Laadun periaatteen mukaan puhuja ei saa esittää sellaista, mitä itse pitää vääränä tai mille ei ole riittäviä perusteita.
-          Yhtenäisyyden periaate tarkoittaa, että puhujan pitää pysyä asiassa.
-          Tavan periaatteen mukaan puhujan on pyrittävä selkeyteen ja vältettävä epä­selvyyksiä, moniselitteisyyttä ja -sanaisuutta.

 

Näitä noudattamalla saa olla melkoinen papukaija, mutta toki nämä ohjeet tekevät keskustelusta hyvän. Tällaisia periaatteita voi hyödyntää esimerkiksi ammatin ja opiskelun kautta. Periaatteet eivät kuitenkaan tee keskustelusta ja puhumisesta kovin helppoa, mutta vapaamuotoinen keskustelu voi ollakin mukavampaa ja antoisampaa.

Näitä keskustelun periaatteita kuitenkin keskustelukumppani tai paremminkin kuulija (julkiset lausunnot) odottaa puhujan noudattavan. Ne myös selkeyttävät puheita (julkiset ja juhlavat tilanteet)

Puhumiseen voi liittyä myös epäsuoraan kielenkäyttöä, johon sisältyy lauseet, joilla tarkoitetaan päinvastaista, mitä sanotaan. Jo pelkästään äänensävy ja – paino voivat osoittaa, että puhuja ei tarkoita mitä sanoo. Esimerkiksi lause ”Tämä on tosi kivaa.” muuttuu kuulijan korvaan äänen mukaan, ja saa tarkoituksen sen perusteella, vaikka toki itse sanoillakin on merkitystä.

Keskustelun periaatteilla on kaksi merkittävää vaikutustapaa. Ensiksikin periaatteita voidaan tulkita olettamalla, että toteamuksen tapaisella merkityksettömästi tyhjän lauseen taustalla on mielekäs sisältö.

Esimerkki yhtenäisyyden periaatteen rikkomisesta:

A, ohikulkijalle: ” Minulta pääsi autosta bensa loppumaan.”

B: ”Tuolla on kulman takana on huoltoasema.”

Tässä B:n lausuma olettaa A:n tarvitsevan polttoainetta huoltoasemalta. B niin sanotusti ymmärtää A:n toteamuksen ikään kuin kysymyksenä. A käsittää B:n lausuman vastaukseksi ja lisäksi olettaa, että B ei ole vaihtanut puheenaihetta.

Periaatteita voidaan ”pitää pilkkanaan” tai ”riistää”. Tällä tavalla sanotaan usein enemmän kuin tarkoitetaan. Kysymys pettää odotukset.

>> Jos on olemassa jokin tapa C, että tilanteessa Y on tehtävä toiminto A, niin silloin kun joku tekee toiminnon B tilanteessa Y tai toiminnon A, mutta tilanteessa Z, ei tekijän katsota yksinkertaisesti rikkoneen tapaa C ja aiheuttaneen humpuukia. Tekijän katsotaan ennemminkin riistäneen tapoja, jotta on pystynyt välittämään jonkin oleellisen lisäviestin. >>

 

Esimerkki laadun periaatteiden rikkomisesta:

A: ”Opettaja, eikös Arlit ole Algeriassa?

B: ”Ja Pori taitaa olla Kuubassa.”

B:n lausuma vihjaa järjettömällä tavalla, että A on väärässä.

Tällaisiin toteaviin ja ilkikurisiin vastauksiin ihmiset sortuvat usein, kun eivät huomaa, että kysyjä onkin aidosti tietämätön, vaan pitävät kysymystä itsestäänselvyytenä.

 

Esimerkki tavan periaatteiden rikkomisesta:

C: ”Naapurinrouva on kyllä yksi pahuksen suunsoittaja, vai mitä?”

D: ”Öh,… on muuten melko lämmin ilma, vaikka onkin vasta maaliskuu.”

D voi yrittää viestiä lausumallaan, että naapurinrouvan tytär on kuulolla.

Tällaisia ilmaisuja ihmiset usein käyttävät vaihtaakseen puheenaiheen, sillä joku keskusteluun sopimaton on lähettyvillä. Ilmaisulla kierretään siis helposti vastaus, joka kertoo, että toinen on sanonut väärässä paikassa väärän asian. Tähän liittyy myöskin sanonnat: ”Siinä paha, missä mainitaan” ja epäsuorempi versio ”Siinä maha, missä painitaan.”

Esimerkki määrän periaatteiden rikkomisesta:

>> Hermostunut, siivoava äiti sanoo sohvalla viruvalle pojankoltiaiselleen: ”Voisitko yrittää siirtää itsesi siitä sohvasta.” >>

Olisi riittänyt pelkkä kehotus poissiirtymisestä. Lisätty verbi ’yrittää’ vihjaa esim., että poika on mahdottoman laiska.

Tämän kaltaisiin, jopa ivallisesti ja usein negatiivisiin vihjauksiin turvaudutaan usein, kun ei haluta aloittaa riitelyä ja haukkua toista suoraan. Kuitenkin esimerkissä äidin lausahdus on piruileva.

 

Toistuvat sanamuodot

Tautologiat eli ymmärrettävämmin ilmaukset, jotka muotonsa takia ovat välttämättä toisia. Tämänmuotoiset ilmaukset eivät tavallaan viesti mitään, mutta tietyissä tilanteissa ne pitävät pilkkanaan määrän periaatteita ja viestivät siten.

Esimerkiksi:

”Sota on sotaa.”

Merkitys saattaa olla, että sodissa tapahtuu aina kauheita asioita ja se kuuluu asian luonteeseen, joten ei auta murehtia tätä nimenomaista tilannetta.”

 

”Joko Anna tulee tai sitten hän ei tule.”

Merkitys saattaa olla, että ei kannata huolehtia Annan tulemisesta, koska siihen ei voi vaikuttaa mitenkään.

”Jos hän tekee sen, niin hän tekee sen.”

Merkitys saattaa olla, että se ei liikuta sanojaa lainkaan.

Kaksinkertainen kielto tuo ilmaisuun lisämerkitystä ja korostusta.

Esimerkiksi:

”Se on mahdollista.” ei tarkoita sävyltään aivan samaa kuin ”Se ei ole mahdotonta.”

”Se pysyy samanlaisena.” ei tarkoita sävyltään aivan samaa kuin ”Se ei tule koskaan muuttumaan.”

 

 

HAASTE

*Rikotko itse jotakin keskustelun periaatetta?

*Muuttiko julkaisu mielipidettäsi, asennettasi tai ajatuksiasi keskustelusta?
*Millainen keskustelija olet?
*Millaisista asioista tykkäät keskustella?