Entisaikoina
tulen hallitsemisen ymmärrettyään, pelotettiin villieläimiä pois soihtuja
käyttäen. Niillä valaistiin myös kulkemista, etenkin yöaikaan. Tuli tuotti
lämpöä ja antoi turvaa luoden ihmiselle valtin, joka nosti ihmisen eläimien
yläpuolelle. Tulta pidettiin palvomisen arvoisena, joten soihtuihin liittyi oma
maaginen symboliikkansa, josta jotain on jäänyt tähän päivään asti.
Euroopassa
varhaiselle keskiajalle asti sisätiloja valaistiin kiinteillä soihduilla, mutta
myöhemmin niitä käytettiin enimmäkseen ulkona, kuten linnojen tai kartanoiden
pihoilla.
Entisaikoina
Kreikassa ja Roomassa surun merkkinä oli kaksi ristiin kuvattua eri suuntiin
osoittavaa soihtua. Tällaista surun merkkiä käytettiin sen ajan hautakivissä.
Alaspäin osoittava soihtu kuvasi kuolemaa ja ylöspäin suunnattu elämää ja
totuutta. Joidenkin uskontojen mukaan ylöspäin osoittava soihtu kuvasi
auringonnousua ja alaspäin käännetty auringonlaskua. 
Nykyään
soihtujen merkitys on suurilta osin symbolinen ja niitä tarvitsevat tulennielijät
esityksissään.
Symbolina
soihtu mielletään yleisen toivon ja valistuksen merkiksi. Nykyään soihtu
esiintyy patsaissa symbolisen merkityksensä kanssa, kuten New Yorkin
Vapaudenpatsaassa, jossa naishahmo ”valaisee vapaudella maailmaa”.
Soihtua
on käytetty tunnuksena monissa ryhmissä. Olympiatuli on varmasti tunnetuin,
joka paloi jo muinaisen Kreikan vanhanaikaisissa olympialaisissa. Nykyään
olympiatulen kuljetus ja sytyttäminen olympialaisten järjestämään kaupunkiin on
muodostunut mediatapahtumaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti