Tarina on lähinnä vertaus ja sitä on tulkittu monilla
tavoilla.
Tarina
Useissa tarinan versioissa viisi sokeaa miestä lähtee
selvittämään, millainen elefantti on. Miehet tunnustelevat oppiakseen tuntemaan
elefantin ja jokainen sokea mies tunnustelee eri osaa, kuten kylkeä tai
torahammasta.
Miehet vertailivat omia havaintojaan ja huomasivat, että ne
ovat täysin ristiriidassa toistensa kanssa.
”Elefantti
on niin kuin suuri notkea, lämmin ja pinnaltaan rosoinen letku.”
ensimmäinen sokea mies kertoi tunnusteltuaan elefantin kärsää.
”Ei
suinkaan. Elefantti on kuin paksu ja teräväkärkinen keihäs.” vastasi
toinen sokea mies ja irrotti kätensä elefantin syöksyhampaasta.
”Minun
mielestäni elefantti on kuin tukeva, hyvin paksu ja rosoinen pylväs.” puuttui
keskusteluun kolmas sokea mies tunnusteltuaan huolellisesti elefantin jalkaa.
”Elefantti
on kuin vahva ja paksu köysi.” selitti neljäs sokea mies, joka
oli tunnustellut elefantin häntää.
”Te olette
kaikki väärässä, elefanttihan on aivan selvästi kuin suunnaton nahkainen
kaalinlehti.” selitti viides sokea mies päästäen käsistään elefantin
valtavan korvan.
He kaikki olivat samaan aikaan oikeassa ja väärässä.
Jokainen tunsi elefantista vain yhden osan, vain yhden puolen.
Sokeiden miesten kertomukset eroavat pääasiassa sen suhteen
miten elefantin ruumiinosia kuvataan, kuinka voimakkaaksi erilaisten näkemysten
kohtaaminen kääntyy ja miten miehet saavuttavat yhteisymmärryksen.
Jokainen meistä on omalla tavallaan tuollainen sokea mies.
Jokaisella meillä on tuntemus vain kokemaamme osaan elämästä, ja siksi
tarvitsemme toisiamme, koska meidän kokemuksemme ja ymmärryksemme täydentävät toisiaan,
niin että yhdessä saamme täyden kuvan.
Tätä olisi hyvä miettiä ja sisäistää, niin voisimme ehkä
välttyä monilta turhilta ristiriidoilta, ja voisimme paremmin oppia
toisiltamme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti