Valkoinen sulka

Perinteisesti valkoinen sulka on Englannin armeijan ja brittihallinnon alaisten maiden käyttämä vertauskuva pelkuruudesta. Ennen valkoinen sulka saatettiin sodan aikana antaa pelkurimaisesti käyttäytyneelle sotilaalle, upseerille tai siviilille, jonka epäiltiin asepalveluksen välttelystä.

Poikkeuksena Yhdysvalloissa armeija puolestaan antaa valkoisen sulan erityisen rohkeuden tai tarkka-ampujan kyvyn merkiksi.

Pelkuruuden merkkinä valkoista sulkaa on käytetty 1700-luvaulta lähtien. Sen symbolinen tausta tulee sen aikaisista viihdemuotona tunnetusta kukkutappelusta. Jalostetuilla ja puhdasverisillä kukoilla ei ollut valkoisia sulkia pyrstössään, toisin kuin ristiverisillä kukoilla, joiden uskottiin pärjäävän huonommin kukkotappeluissa.

Ensimmäisen maailmansodan aikaan Englantilaiset naiset antoivat valkoisia sulkia miehille, jotka eivät olleet syystä tai toisesta pyrkinyt armeijaan. Sulkien antaminen yleistyi ja niitä jaettiin lähes kaikille sodan aikaan siviilipuvussa liikkuneille palvelusikäisiltä näyttäneille miehille. Osa oli kuitenkin vapautettu palveluksesta iän, terveyssyiden tai työnsä takia. Sulka merkitsi häpeää, jota kantoi lopun ikäänsä.

 Myös erilaisia armeijaan värvääviä julisteita kiinnitettiin näkösälle. Osa sulan saaneista oli osallistunut sotaan, mutta haavoittunut tantereella ja siksi vapautettu palveluksesta. Toisinaan naiset keräytyivät nimittelemään pelkuriksi miehiä, joiden he epäilivät lintsaavan armeijasta. Sulan saaminen oli niin suuri häpeä, että osa alaikäisistä valehtelivat ikänsä liittyäkseen armeijaan ja välttäen sulan saamisen. Nuorimmat sulan saaneet olivat vasta 14-vuotiaita. Vakavasti sairaat, kuten tuberkuloosista kärsineet miehet menivät taisteluun, jottei joutuisi kestämään naisten mustamaalausta. Usein armeijaan värväävät suostuivat väärentämään tietoja kutsuntapapereihin, kuten iän tai pituuden, jos kertoi saaneensa valkoisen sulan.

 Australiassa sulkien jakaminen sai välillä älyttömiä mittasuhteita. Sulkia annettiin jopa 24 sodassa haavoittuneelle, mutta palkitulle miehelle, joka oli osallistumassa kotikaupungissaan hänen kunniakseen järjestettyihin juhliin, siviilipuvussa. Yksi sulan saaneista oli rohkeudestaan palkittu mies, joka ilmoittautui vapaaehtoisesti taisteluun, mutta määrättiin siviilipalvelukseen ammatillisten taitojensa takia. Tilanteen pahentuessa edelleen, alettiin taistelussa olleille, sijoitustaan odottaville, valtion alaisuudessa työskennelleille ja tärkeitä siviilityötä tehneille jakamaan erilaisia tunnuksia sulkien jakamisen välttämiseksi. Jos tunnuksia käytti tavallista kauemmin, alkoi sulkien jakaminen jälleen.

 Joskus miehet tulkitsivat, että ”typerät nuoret naiset käyttivät valkoisia sulkia vain päästäkseen eroon miehistään, joihin olivat kyllästyneet”. Jotkut kertoivat saaneensa sodan aikana niin monta valkoista sulkaa, että olisi voinut tehdä niistä viuhkan.

Nykyisin merkitys ei niinkään ehkä liity sotaan, mutta pelkuruuden merkiksi sulka sopii menneisyytensä vuoksi. Nykyään sulan suora jakaminen voisi herättää kummallisia tulkintoja, mutta puheessa mainitseminen valkoisesta sulasta, merkityksen tietäneiden kesken voi olla hienovaraisempi ilmaisu pelkuruudesta.

Panassi

Panassiksi kutsutaan hatun tai kypärän sulkatöyhtöä. Vertauskuvallisesti se tarkoittaa kuitenkin myös teeskentelyä. Ranskan kuninkaalla Henrik IV käytti kypärässään valkoista sulkaa ja hänen sotahuutonsa oli: ”Seuratkaa minua ja valkoista sulkaani”.

Harvoin tulee ajatelleeksi sen enempää kypärän sulkatöyhtöjä. Tietysti teeskentelijöille se sopisi hienosti.

Merkityksiä

Monille asioille on menneisyytensä vuoksi muodostunut jokin toisenkinlainen merkitys. Merkitykset tulevat ja ne esiintyivät alkuperäisinä kauan aikaa sitten. Se, mistä merkitykset tulevat on julkaisujen aiheina.

1 Panassi
2 Valkoinen sulka
3 Valkoinen norsu
4 Soihtu
5 Minervan pöllö
6 Asklepioksen sauva

2 Numerot ja pelot

Eri kulttuureissa on muodostunut pelkotiloja numeroita kohtaan. Taikauskoista huolimatta näitä pelkoja pyritään välttämään ainakin jossain päin maailmaa. Pelätyin on varmaankin tunnettu 13. perjantai.

 

Triskaidekafobia                                   
 

Triskaidekafobiaksi kutsutaan lukuun 13 kohdistuvaa pelkoa. Lukuun 13 kohdistuva kammo on siis fobia, eli kohteeseen liittyvä todellisen uhkan olemassaoloon perustumaton pelko.

Tämän taikauskoisen pelon kohteena on numero 13, joka koetaan pahaenteiseksi ja siksi esimerkiksi yöpyminen hotellihuoneessa numero 13 tuntuu pelottavalta.

Tämän takia lähinnä Yhdysvalloissa hotelleista ja muista rakennuksista on toisinaan jätetty välistä pois kerrosluku 13 ja huone numero 13. Osassa matkustajalentokoneista vältetään istuinrivin numeroa 13. Suositussa autourheilussa Formula 1:ssä kenelläkään kuljettajalla ei ole autoa numero 13.





 

Triskaidekafobiasta on myös erikoismuoto, jossa pelko kohdistuu erityisesti kuukauden 13. päivän osumiseen perjantaille.

Itä-Aasiassa tunnetumpi pelko on tetrafobia, joka kohdistuu numeroon 4.

 

 

Tetrafobia

Tetrafobia tarkoittaa lukuun 4 kohdistuvaa pelkoa. Numeron 4 liittyvä kammoksuminen on oikean vaaran olemassaoloon perustumaton kammo. 

Tämä taikauskoon pohjautuva kammo on yleisin Itä-Aasian maissa, kuten Kiinassa, Japanissa, Koreassa ja Taiwanissa.

Syy siihen, miksi numero 4 saa kauhua aikaan voi johtua siitä, että monissa kielissä se viittaa kuolemaa. Kiinan kielellä sana neljä (sì) muistuttaa ääntämiseltään erityisen paljon sanaa kuolema (sǐ) ja näin on useissa puhutun Kiinan kielissä. Kun taas numero neljä japaniksi (shi) ja koreaksi (sa) ovat ääntämyksiltään aivan samat kuin kielten kuolemaa tarkoittavat sanat.

Tetrafobian takia Itä-Aasiassa vältetään numeroa 4 juhlapäivien ja perheenjäsenten sairauksien aikana kuoleman pelossa.

Kauhua aikaansaavan numeron 4 takia, myös muita lukuja, joissa numero 4 esiintyy (14, 24…) pyritään välttämään. Kyseisissä maissa luvut, joissa numero 4 esiintyy, jätetään pois monissa rakennuksissa, kuten hotelleissa, virastoissa ja sairaaloissa. Pöytänumerot, joissa numero 4 esiintyy, jätetään pois usein hääaterioilla ja muissa tärkeimmissä tilaisuuksissa. Usein asuinrakennusryhmittymien talojen numeroiden 4, 14, 24 jne. sijaan käytetään numeron ja kirjaimen yhdistelmää; rakennuksesta 4 tulee 3A, 14:sta 13A ja niin edelleen.



Hongkongissa osasta rakennuksista, kuten pilvenpiirtäjistä Vision City ja The Arch, puuttuu täysin kerrosten numerointi 40-49 kerroksien osalta. Kulttuurillisesta tetrafobiasta tietämättömälle, tapa saa aikaan vaikutelman, kuin kyseiset kerrokset puuttuisivat kokonaan, koska kerrosta 39/F seuraa 50/F. Myös kiinalaisten armeijassa käytettyjen lentokoneiden nimet alkavat aina numerolla 5, kuten taistelukone ”Shenyang J-5”. Samankaltaisesti Taiwanissa ja Etelä-Koreassa merivoimat eivät käytä numeroa 4 aluksiensa viirinumeroissa.

Kaupungeissa, joissa Itä-aasialainen ja länsimaalainen kulttuuri sekoittuvat, kuten Hongkongissa ja Singaporessa, on mahdollista, ettei kaikissa rakennuksissa ole numeroa 13 ja että numero 4 kaikkien variaatioiden kera jätetään pois.
 

Kaikissa Itä-Aasian maissa tetrafobia ei kuitenkaan ole yhtä yleinen, mutta lähes aina kerrosnumero 4 jätetään pois ainakin julkisissa rakennuksissa ja sairaaloissa. Muissa rakennuksissa ja hisseissä neljäs kerros on numeron 4 sijaan merkitty kirjaimella F, joka tulee englanninkielisestä sanasta four.

1 Numerot ja päivät

H

uomaamme usein päivien menevän kuin ohitsemme, emmekä aina muistakaan heti, monesko päivä kuukaudesta on meneillään. Joissakin päivissä on kuitenkin jotakin erikoista, ei ehkä tapahtumien vaan päivämäärän puolesta.

 

26. syyskuuta

26. syyskuuta on kalenterin mukaan vuoden 269. päivä ja samalla ainoa päivä, jonka järjestysluku on sama kuin päivämäärä.

 

29. helmikuuta

29. helmikuuta on karkauspäivä ja se on vain karkausvuosien helmikuussa. Karkausvuosi on neljän vuoden välein, neljällä jaollisina vuosina. Karkauspäivänä ei ole kenenkään nimipäivä.

 

13. perjantai

Lukua kolmetoista pidetään usein epäonnen lukuna. Kuukauden 13. päivän osuessa perjantaille, päivä koetaan taikauskoisesti erityisen epäonnekkaana. Ilmeisesti se on lähtöisin kahdesta erillisestä käsityksestä, jotka ovat jossain vaiheessa sulautuneet yhteen; perjantai on onnen päivä ja 13 huonon onnen numero. Perjantai 13. on myös romaanin ja elokuvan nimi, jotka kertovat kauhutarinoita kyseisestä päivästä. Nämä tarinat eivät kuitenkaan ole totta.

Luku 13

-       on alkuluku, eli sitä ei voida jakaa tasan millään muulla kokonaisluvulla kuin yhdellä tai itsellään.
-       tavallisesti korttipakassa on jokaisella maalla 13 korttia.
-       alumiinin järjestysluku on 13.

Syy

      I.        Kristinuskon mukaan epäonnen luku 13 johtuu siitä, että kiirastorstaina viimeisellä ehtoollisella Jeesuksen pöydässä oli kolmetoista ruokailijaa (12opetuslasta ja hän itse).
     II.        Erään legendan mukaan perjantai 13. päivä olisi saanut huonon onnen maineensa kun Ranskan kuningas Filip IV määräsi vangittavaksi Temppeliherrain ritarikunnan jäsenet. Kuningas oli lähettänyt kaikkiin kaupunkeihin kirjeen, joissa temppeliherroja oleskeli, joka oli luvallista avata vasta 13. päivänä. Kirjeessä kuningas syytti temppeliherroja saatananpalvonnasta ja siksi heidät vangittiin ja poltettiin roviolla.

 

Esiintyminen

Aina kun kuukauden ensimmäinen päivä on sunnuntai, on 13. päivä perjantai. Näin sattuu joka vuosi ainakin kerran. Niin voi sattua korkeintaan kolme kertaa vuodessa (helmi-, maalis- ja marraskuussa tai karkausvuonna tammi-, huhti- ja heinäkuussa).
Kalenterivuoden päivät sattuvat joka 400. vuosi samoille viikonpäiville. Voidaankin siis todeta, että 400 vuoden kuluessa kuukauden 13. päivä sattuu perjantaiksi hieman useammin (688 kertaa) kuin millekään muulle viikonpäivälle.

Tapahtumia

-       Perjantaina 13. marraskuuta 1970 osui trooppinen hirmumyrsky tiheään asutulle Gangesin suistomaalle Bangladeshissa, surmaten arviolta 500 000 ihmistä.
-       Perjantaina 13. lokakuuta 1972 sattui Andien matkustajakoneen lento-onnettomuus.
-       Perjantaina 13. tammikuuta 2012 tapahtui risteilyalus Costa Concordian karilleajo.

Perjantai
Perjantaita on pidetty kristinuskon mukaan huonononnen päivänä pitkän perjantain mukaan, joka oli Kristuksen kuolinpäivä.

 

Luku 19

Entisaikaisten Babylonialaisten mukaan huonon onnen luku oli 19, joka laskettiin kaavalla:

7 × 7 - 30 = 19

eli viikonpäivien lukumäärä kerrottuna itsellään ja vähennettynä kuukauden päivien lukumäärällä.

 

Pedon luku 666

Pedon luvuksi kutsuttu luku 666 on peräisin kristinuskon Raamatusta, jossa luku varoittaa kostosta sitä kantaville ja mainitaan pedon luvuksi.

666

On jokseenkin epäselvää, kuinka pedon luku tulisi tulkita. Alkuperäinen muinaiskreikankielinen Raamatun teksti ei puhu luvusta 6–6–6, vaan kuusisataa ja kuusikymmentä kuusi. Luku on myös kirjoitettu alun perin kreikkalaisilla numeroilla, jolloin sen osille 600, 60 ja 6 on kaikille käytetty eri kirjainta.

Selityksiä

      I.        Pedon lukua on yritetty liittää moniin myöhemmin eläneisiin henkilöihin erilaisten kaavojen varjolla ja vedoten enteisiin, että tuohon aikaan olisi pystytty ennustamaan jonkun nykyhetken henkilön olemassaoloa.1900-luvulla jotkut uskoivat pedon luvun tarkoittavan mm. Yhdysvaltain presidenttiä Ronald Wilson Reagania sillä perusteella, että hänen jokaisessa nimessään oli kuusi kirjainta.

     II.        Raamatussa Johanneksen ilmestyskirjassa sanotaan pedon luvusta seuraavasti:

>>Merkki on pedon nimi tai sen nimen luku. Jolla ymmärrys on, se laskekoon pedon luvun; sillä se on ihmisen luku. Ja sen luku on kuusisataa kuusikymmentä kuusi.>>

Eräs selitys onkin, että luku tarkoittaa ihmistä tai ihmiskuntaa itseään, joka asettaa itsensä jumalan sijaan ja ajaa maapallon tuhoon. Johannes, puhui hepreaa, mutta kirjoitti kreikaksi. Oletettavasti hän siis käytti heprealaista numerologiaa ja kun alkuperäinen kreikankielinen sana muunnetaan hepreaksi ja lasketaan numeroiksi, on tuloksena 666 ja tällöin ”pedon luku on ihmisen luku” tukee tarkoitusta ihmiskunnasta. Jumalan lukuna pidetään numeroa 7, ja 777 symboloi Raamatun Pyhää kolminaisuutta. Ihmisen luku on tällöin 666 - ruumis, sielu ja henki. Tosin tämän selityksen ongelma on, ettei pedon luku ole kolme kappaletta numeroita 6, vaan kuusisataa kuusikymmentä kuusi. Toisin sanoen lukua ei ole alkutekstissä ilmaistu kymmenjärjestelmällä.

Lisää keksimyksiä pedon luvulle

EAN-koodien eli tavallisemmin viivakoodien kohdistusviivojen on uskottu tarkoittavan numeroa 6 ja siten yhdessä muodostavan pedon luvun 666. Kohdistusviivat esiintyvät kolmena sarjana kahden kapean, muita pidemmän viivan ryhmänä. Yhtäläisyys on kuitenkin kuvitteellinen, sillä jokainen numero muodostuu sekä valkoisista että mustista, tietyn levyisistä osista, ja kun valkoiset viivat huomioidaan, eivät kohdistusviivat ole kuutosia.

Nro 01

H

arvemmin tulee ajatelleeksi, mihin kaikkeen numerot voidaan yhdistää ja millaisia tarkoituksia erilaiset numerosarjat pitävät sisällään. Tutkitaan tarkemmin numeroita ja niiden selityksiä erilaisten kansakulttuurien ja uskomusten näkökulmista. Julkaisuissa käydään läpi:

1 Päivämäärät ja luvut

2 Numerot ja pelot

Monelle tulee varmasti mieleen 13. perjantai, mutta näille uskomuksille on omat syynsä, jotka juontavat juurensa jo kaukaa. Numeroiden suhteen voitaisiin sanoa, että joskus niihin yhdistetään taikauskoisia ajatuksia.

Keskustelun periaatteet

U

seimmat keskustelut ovat erilaisia riippuen siitä, millaisessa tilanteessa ja seurassa ne käydään. Toiset ihmiset ovat pohdiskelijoita, toiset älyllisten haasteiden ratkojia, toiset herkkiä kyynelehtijöitä ja toiset väittelijöitä. Keskustelijoina ihmiset ovat erilaisia ja keskustelut sitä myöten myös. Logiikan ajatustavalla keskustelussa on tietyt periaatteet, jotka jaetaan neljään tyyppiin määrän, laadun, yhtenäisyyden ja tavan mukaan.

 

Keskustelun periaatteet ovat:

-          Määrän periaatteen mukaan puhuja ei saa kertoa liikaa eikä liian vähän.
-          Laadun periaatteen mukaan puhuja ei saa esittää sellaista, mitä itse pitää vääränä tai mille ei ole riittäviä perusteita.
-          Yhtenäisyyden periaate tarkoittaa, että puhujan pitää pysyä asiassa.
-          Tavan periaatteen mukaan puhujan on pyrittävä selkeyteen ja vältettävä epä­selvyyksiä, moniselitteisyyttä ja -sanaisuutta.

 

Näitä noudattamalla saa olla melkoinen papukaija, mutta toki nämä ohjeet tekevät keskustelusta hyvän. Tällaisia periaatteita voi hyödyntää esimerkiksi ammatin ja opiskelun kautta. Periaatteet eivät kuitenkaan tee keskustelusta ja puhumisesta kovin helppoa, mutta vapaamuotoinen keskustelu voi ollakin mukavampaa ja antoisampaa.

Näitä keskustelun periaatteita kuitenkin keskustelukumppani tai paremminkin kuulija (julkiset lausunnot) odottaa puhujan noudattavan. Ne myös selkeyttävät puheita (julkiset ja juhlavat tilanteet)

Puhumiseen voi liittyä myös epäsuoraan kielenkäyttöä, johon sisältyy lauseet, joilla tarkoitetaan päinvastaista, mitä sanotaan. Jo pelkästään äänensävy ja – paino voivat osoittaa, että puhuja ei tarkoita mitä sanoo. Esimerkiksi lause ”Tämä on tosi kivaa.” muuttuu kuulijan korvaan äänen mukaan, ja saa tarkoituksen sen perusteella, vaikka toki itse sanoillakin on merkitystä.

Keskustelun periaatteilla on kaksi merkittävää vaikutustapaa. Ensiksikin periaatteita voidaan tulkita olettamalla, että toteamuksen tapaisella merkityksettömästi tyhjän lauseen taustalla on mielekäs sisältö.

Esimerkki yhtenäisyyden periaatteen rikkomisesta:

A, ohikulkijalle: ” Minulta pääsi autosta bensa loppumaan.”

B: ”Tuolla on kulman takana on huoltoasema.”

Tässä B:n lausuma olettaa A:n tarvitsevan polttoainetta huoltoasemalta. B niin sanotusti ymmärtää A:n toteamuksen ikään kuin kysymyksenä. A käsittää B:n lausuman vastaukseksi ja lisäksi olettaa, että B ei ole vaihtanut puheenaihetta.

Periaatteita voidaan ”pitää pilkkanaan” tai ”riistää”. Tällä tavalla sanotaan usein enemmän kuin tarkoitetaan. Kysymys pettää odotukset.

>> Jos on olemassa jokin tapa C, että tilanteessa Y on tehtävä toiminto A, niin silloin kun joku tekee toiminnon B tilanteessa Y tai toiminnon A, mutta tilanteessa Z, ei tekijän katsota yksinkertaisesti rikkoneen tapaa C ja aiheuttaneen humpuukia. Tekijän katsotaan ennemminkin riistäneen tapoja, jotta on pystynyt välittämään jonkin oleellisen lisäviestin. >>

 

Esimerkki laadun periaatteiden rikkomisesta:

A: ”Opettaja, eikös Arlit ole Algeriassa?

B: ”Ja Pori taitaa olla Kuubassa.”

B:n lausuma vihjaa järjettömällä tavalla, että A on väärässä.

Tällaisiin toteaviin ja ilkikurisiin vastauksiin ihmiset sortuvat usein, kun eivät huomaa, että kysyjä onkin aidosti tietämätön, vaan pitävät kysymystä itsestäänselvyytenä.

 

Esimerkki tavan periaatteiden rikkomisesta:

C: ”Naapurinrouva on kyllä yksi pahuksen suunsoittaja, vai mitä?”

D: ”Öh,… on muuten melko lämmin ilma, vaikka onkin vasta maaliskuu.”

D voi yrittää viestiä lausumallaan, että naapurinrouvan tytär on kuulolla.

Tällaisia ilmaisuja ihmiset usein käyttävät vaihtaakseen puheenaiheen, sillä joku keskusteluun sopimaton on lähettyvillä. Ilmaisulla kierretään siis helposti vastaus, joka kertoo, että toinen on sanonut väärässä paikassa väärän asian. Tähän liittyy myöskin sanonnat: ”Siinä paha, missä mainitaan” ja epäsuorempi versio ”Siinä maha, missä painitaan.”

Esimerkki määrän periaatteiden rikkomisesta:

>> Hermostunut, siivoava äiti sanoo sohvalla viruvalle pojankoltiaiselleen: ”Voisitko yrittää siirtää itsesi siitä sohvasta.” >>

Olisi riittänyt pelkkä kehotus poissiirtymisestä. Lisätty verbi ’yrittää’ vihjaa esim., että poika on mahdottoman laiska.

Tämän kaltaisiin, jopa ivallisesti ja usein negatiivisiin vihjauksiin turvaudutaan usein, kun ei haluta aloittaa riitelyä ja haukkua toista suoraan. Kuitenkin esimerkissä äidin lausahdus on piruileva.

 

Toistuvat sanamuodot

Tautologiat eli ymmärrettävämmin ilmaukset, jotka muotonsa takia ovat välttämättä toisia. Tämänmuotoiset ilmaukset eivät tavallaan viesti mitään, mutta tietyissä tilanteissa ne pitävät pilkkanaan määrän periaatteita ja viestivät siten.

Esimerkiksi:

”Sota on sotaa.”

Merkitys saattaa olla, että sodissa tapahtuu aina kauheita asioita ja se kuuluu asian luonteeseen, joten ei auta murehtia tätä nimenomaista tilannetta.”

 

”Joko Anna tulee tai sitten hän ei tule.”

Merkitys saattaa olla, että ei kannata huolehtia Annan tulemisesta, koska siihen ei voi vaikuttaa mitenkään.

”Jos hän tekee sen, niin hän tekee sen.”

Merkitys saattaa olla, että se ei liikuta sanojaa lainkaan.

Kaksinkertainen kielto tuo ilmaisuun lisämerkitystä ja korostusta.

Esimerkiksi:

”Se on mahdollista.” ei tarkoita sävyltään aivan samaa kuin ”Se ei ole mahdotonta.”

”Se pysyy samanlaisena.” ei tarkoita sävyltään aivan samaa kuin ”Se ei tule koskaan muuttumaan.”

 

 

HAASTE

*Rikotko itse jotakin keskustelun periaatetta?

*Muuttiko julkaisu mielipidettäsi, asennettasi tai ajatuksiasi keskustelusta?
*Millainen keskustelija olet?
*Millaisista asioista tykkäät keskustella?