Mikä sinusta tulee isona?

Aikuistuminen, kasvaminen lapsesta aikuiseksi on aikaa vievä prosessi ja siihen liittyy psyykkistä ja fyysistä kasvua. Aikuistuminen tuo tietynlaista viisautta, sillä ehdoton muuttuu suhteelliseksi. Jossain vaiheessa elämää sitten huomaa, että jokin nuoruusvuosista on muuttunut.
 
1.      Et ole enää kateellinen ystäväsi uudesta laukusta. Haluaisit toki itsekin keittiöremontin, mutta osaat olla onnellinen ystäväsi puolesta. Et ole enää kateellinen tai yritä pilata ystäviesi menestystä. Vahingonilo ei ole paras ilo.
2.      Kahden euron mehutölkki ei ole enää lempijuomasi, eikä budjettisi kaataja. Toki se on välillä hyvää, mutta siiderit ja kaljatkin voittaa parempi viinipullo. Myös homejuustot ja oliivit alkavat maistua hyviltä.
3.      Et enää koe tarvetta kehuskella omaisuudellasi tai menestyksilläsi. Jos haluat tehdä vaikutuksen johonkuhun, niin siivoat kotisi ennen hänen tuloaan. Haluat, että tavarasi on järjestyksessä, eikä vain röykkiökasana lattialla.
4.      Hoidat asiasi itse. Kannat vastuusi itse. Siihen kuuluu myös kotivakuutus ja veroilmoitukset.
5.      Kun katsot lasta, joka pyöräilee ilman kypärää, huomaat maailman vaarallisuuden. Talvella olet entistä varovaisempi, sillä tiedostat vaaran kaatumiseen. Huomaat, ettei kaide ole ihan turha keksintö.
6.      Kiinnostut myös hoitamaan kukkiasi. Enää ne eivät pääse kuivamaan hyllyn reunalle.
7.      Et ymmärrä, miksi nuoriso viettää aikaansa ostarin ikkunalaudoilla istuen tai viereisessä pikaruokaravintolassa. Sinulle kauppa on ostosten tekemistä varten ja lounaaksi haluat jotain muuta kuin suuren hampurilaisen.
8.      Yksikin yö meikit silmissä sohvalla nukuttuna on liikaa.
9.      Kun kukaan ei enää vahdi menojasi, et halua lähteä ulos arki-iltana kymmenen jälkeen vaan päästä nukkumaan. Juokseminen paikasta toiseen ei ole enää itsestäänselvyys, mieluummin varaat kunnolla aikaa bussipysäkille kävelyyn.
10. Kavereiden kanssa jutellaan selkäkivuista ja nivelsärystä. Kaikki voivat vertailla omiaan, yhteinen vaiva. Huomaat, ettei nuorison puheet enää kiinnosta sinua.
11. Ymmärrät, miksi ostoskärryyn täytyy ladata koko viikon ruokaostokset ja mitä merkitystä on työpaikalla. Kiinnostut myös sauvakävelystä ja uimisesta, eikä uimahallin suihkussa oleminen ilman uimapukua ole mitenkään häpeällistä tai epänormaalia.
12. Monet ystäväsi menevät naimisiin eivätkä jojoile seurustelun ja riitaisuuden välillä.

 

Tietysti aikuisuuteen kuuluu paljon muutakin. Aikuisuuteen kuuluu myös se, että käyttäytyy, niin kuin aikuinen. Aikuinen tietää, mitä ovat velvollisuus ja vastuu.

HAASTE

* Oletko huomannut, että osaat käyttäytyä paremmin kuin joku sinua huomattavasti vanhempi henkilö?

* Tiedät, että myös aikuiset tekevät virheitä?

* Oletko huomannut, että joissain asioissa olet viisaampi kuin omat vanhempasi?
* Ymmärrätkö enemmän syitä, miksi sinua kasvatettiin kotona tietyllä tavalla ja mitä siitä on seurannut?

Kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden

Monelle tämä ajattelu on lapsuudesta tuttu, koska sillä halutaan oikeuttaa kostaminen. Kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden taustalla on ajatus ”silmä silmästä, hammas hampaasta”. Ennen vanhaan tätä ajatusta käytettiin rangaistuksissa asti, jopa niin, että uhri sai kostaa tekijälleen, jopa henki hengestä. Myöhemmin alkoi yleistyä ajatus ”silmä silmästä ja kohta koko maailma on sokea”.
 

Kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden etenee normaalisti suurin piirtein näin:

è henkilön A:n sanat tai teot (todiste X) aiheuttaa henkilölle B haittaa

è henkilö B sanoo tai tekee sellaista (todiste Y), josta on haittaa henkilölle A
è Y on tosi, jos X on tosi

 

Lapset käyttävätkin tätä yleensä tekojensa puolustelemiseen, kuten niin, että toista saa lyödä takaisin.

Usein tällaista ’kaksi vääryyttä tuottaa yhden oikeuden’ ajattelua käytetään puolustamaan omia virheitä ja siten syyttelemään toista. Riitatilanteessa tulisikin ajatella jatkoa niin, että ei toimita samalla tavalla vastaavassa tilanteessa. Kostamisesta seuraa kostamista, ja näin kierre ainoastaan jatkuu.

Tutkiskelijan tunteet

Kun tapahtuu tilanne, joka aiheuttaa voimakkaita tunteita, tunteet ”jäävät päälle” helposti. Varsinkin negatiivisten ja masentavien tunteiden kanssa, kannattaa tutkiskella; miksi tunne jää päälle ja vaivaamaan. On toki ymmärrettävää, että ensi alkuun voimakas tunne valtaa ajatukset, mutta sen pitäisi myös mennä ohi ja pois. Kun tunne on koettu, sen alle ei ole hyvä jäädä, vaan mennä eteenpäin. Jokaisella tällainen tunnereaktio vie oman aikansa, mutta jos tunne ei mene ohitse, voi tutkiskella, miksi en pääse eroon ikävästä tunteesta?

Kun ikävä tunne tavoittaa pääkopan sisukset, ajatusvirran katkaisemiseksi on hyvä pohtia tilannetta ulkopuolelta. Miksi tunne tulee taas ja ei lähde pois?

 

* Miksi tunne on negatiivinen?

* Onko tunteessa kuitenkin jotain, josta pidät?
* Miksi tunnetila on päällä, etkä voi laskea siitä irti?

Motiivi

Motiivi on syy asian tekemiseen. Motiivin pohjalla ovat usein halut ja tarpeet, jotka ovat osa ihmisen toimintaa. Motiivi on lähinnä psyykkinen, eli ajatuksiin ja mieleen kohdistuva syy. Motiivit tuottavat ja ylläpitävät päämääräsuuntauksia. Motiivi sitoo tietyn energiamäärän kohteeseensa ja pitää toiminnan kohteeseen suunnattuna, tiedostetusti tai tiedostamattomasti. 

 

Motiivit eli syyt tulevat alitajuntaisesti, joten niiden havaitseminen, tulkitseminen ja kehitteleminen on erittäin vaikeaa. Motiivit ovat ne syyt käyttäytymiselle, miksi toimii ja haluaa asioita. Käyttäytymisen keskeiset syyt ovat motiivit ja tarpeet. Motiivit muodostavat ja ohjaavat käyttäytymistä tiettyyn suuntaan. Motivaatio on psyykkinen halu, miten toimitaan tavoitteen saavuttamiseksi. Motivaation on myös motiivien olemassaoloa. Motiiveja tarvitaan ollakseen motivoitunut tekojen suoritukseen.

Motiiveja on ryhmitelty erilaisten tarpeita katsovien portaikkojen kanssa: on olemassa perustarpeet, jotka tulee tyydyttää ensin, jonka jälkeen ihminen alkaa etsiä tyydytystä vaativammille tarpeille.

 

Näistä tarpeista ensimmäinen on perustavin ja viimeinen korkein tarve.

Motiivit voidaan ryhmitellä myös elollisiin, sosiaalisiin ja psykologisiin motiiveihin. Elolliset motiivit ovat elintoiminnoille välttämättömiä, sosiaaliset motiivit ovat ihmisten välisiin vuorovaikutuksiin liittyviä ja psykologiset motiivit mielensisäisiä tekijöitä, kuten uteliaisuutta. Tietyt motiivit ovat toistuvia, ja toiset kertaluonteisia aiheesta riippuen.

HAASTE

* Millaisia motiiveja sinulla on eri tilanteissa?

* Onko motiivisi hyvän- tai pahantahtoisia?

* Mitä yhteistä on niillä asioilla, joihin olet motivoitunut?

4 Seuraukset

Seurauksiksi sanotaan teosta tapahtuvaa jälkitilaa. Seuraus on niin sanottu reaktio tekoon. Seurauksia ajatellaan usein vakavuuden kannalta ja niihin liitetään oleellisena tunnusmerkkinä raha. Seuraukset voivat olla hyviä tai huonoja, teosta riippuen. Toisinaan ne ovat teossa tavoiteltava osa; tehdään asioita, jotta siitä seuraisi jotakin.

3 Syyt

Syyt ovat tekojen tarkoituksia. Syyt ovat ne, jonka pohjalta asioita usein tehdään. Syyt voivat olla järki- tai tunneperäisiä. Syy on useimmiten ajatus tai koettu tunne, jolle haetaan vastavaikutusta. Jos ei ole hyvää syytä tehdä mitä tekee, on hyvä syy jättää tekemättä.

2 Teot

Teot ovat harkittuja tai harkitsemattomia toimintoja, jotka muuttavat vallitsevaa tilannetta useimmiten konkreettisella tasolla. Teko on siis siinä määrin ajatuksesta eroava, että sen tapahtuminen on todellisuudessa; teko joko tapahtuu tai ei. Teko itsessään voi olla hyvä tai paha, mutta teon tarkoituksena pidettyä tunnetta kutsutaan syyksi.