Vappu

Vappua juhlitaan maailman ympäri joka vuosi 1. toukokuuta ja monissa maissa se on vapaapäivä. Se on kevään lopun ja työväen juhlapäivä. Suomessa vappua juhlitaan työväen, ylioppilaiden ja kevään karnevaalijuhlana. Vuodesta 1979 se on ollut liputuspäivä ja suomalaisen työn päivä.

Alun perin keltit viettivät toukokuun alussa kesän alkamisen juhlaa ja kevätpäivänseisauksen puoliväliä. Irlannissa ja Skotlannissa siihen aikaan Beltane-juhlana tunnettu vappu oli kelttien keskeisimpiä juhlia. Tapana oli sytyttää kokkotulia, joiden uskottiin tuovan onnea karjan kasvatuksessa. Tästä on vapuksi siirtynyt perinne vappusalosta, joka koristellaan värikkäin nauhoin.

Saksassa vappuyötä pidetään noitien ja taikuuden yönä. Nykyään Beltane-juhlaa viettävät lähinnä wiccat. Beltane-juhlan aikana elävien ja kuolleiden maailmojen rajojen uskotaan olevan ohuimmillaan.

Suomessa vappua pidetään vanhana kevään toukojuhlana, jolloin pelloille ja muille aukeille alueille sytytettiin kokkoja. Muinoin suomalaiset polttivat kokkoja ja soittivat kelloja ajaakseen pahat henget pois. Juhlissa juotiin simaa ja tanssittiin sekä pääsettiin karja ensikertaa laitumelle talven jälkeen.

Suomessa kokot ja koristeelliset salot ovat siirtyneet nykyisin juhannuksen aikaan.

Vappu nimitys tulee 700-luvulta, eläneestä pyhimys Valburgista. Vappua on juhlittu jo keskiajalta lähtien. Vappu on myös Vapun ja Valpurin nimipäivä sekä alun alkaen Valburgin päivä. Nykyisin vappu ei ole kirkollinen juhlapäivä, vaikka onkin yleinen vapaapäivä. Suomessa, ja muutamissa muissa maissa vapun juhlinta on alkanut Valpurinpäivästä kun useimmissa muissa maissa vappu on tullut juhlapäiväksi vasta työväen myötä.

Kansainvälisesti vappua on juhlittu työläisten juhlapäivänä, joka sai alkunsa Yhdysvalloissa. Toukokuun 1. päivä oli ollut ”muutto-päivä”, jolloin työsopimukset uusittiin ja työpaikkoja vaihdettiin. Vuosi 1886 oli mielenosoituksia täynnä, joissa vaadittiin 8 tuntisia työpäiviä. Mellakoiden syynä olivat työväen kurjat elinolot. Mellakoitsijoiden ja poliisin yhteenotoissa kuoli monia työläisiä. Tilanteen vyöryessä verilöylyksi, poliisi pidätti valtion vastustamisesta ja tuomitut hirtettiin. Pariisissa vuonna 1889 kokoontunut työläisten järjestö päätti, että mellakan uhreja muistettaisiin 1. päivänä toukokuuta ja päivästä tuli kansainvälinen työläisten mielenosoituspäivä. Ajan kuluessa mellakoinnin aseet muuttuivat paraatikulkueiden juhlalaukauksiksi. Vappuna järjestettiin erilaisia näytelmiä kevään ja talven taistelusta. 1800-luvulla ylioppilaiden kevätjuhlasta tuli osa vappua. Monet ammattikunnat ja kyläyhteisöt pitivät kokouspäiviään juuri vapun aikaan. Runsaat kestitsemiset ja juomajuhlat sopivat hyvin ylioppilaille laulutervehdyksineen. Myöhemmin ylioppilaiden kevätjuhlaksi vakiintui juuri toukokuun 1. päivä. Vappu on muodostunut erityisesti ylioppilaiden juhlaksi. 1944 Suomeen tuli vieläkin voimassa oleva laki vapun olevan työntekijöiden vapaapäivä määrätyissä tapauksissa. Jo sitä ennen vappu oli ollut monilla työpaikoilla ja kouluissa vapaapäivä. 1979 vappu on ollut liputuspäivä ja nimetty suomalaisen työn päiväksi, joka aiheutti mielipiteitä suuntaan jos toiseen.
Suomen ensimmäistä työväen vappujuhlaa vietettiin 1898 ja silloin tehtiin lakko alkoholin nauttimista vastaan. Osa tätä kannattaneista tahoista alkoi myöhemmin marssia aatteensa puolesta järjestäen omat vappujuhlansa.

Nykyajan vappu on myös kevätjuhla ja monet ravintolat avaavat kesäterassejaan. Sima ja tippaleivät ovat vapun ruokaherkkuja. Muita vappuruokia ovat kuohuviini, shamppanja ja munkit. Alkoholin myynti vilkastuu vapuksi ja monet kaupat sekä torimyyjät myyvät vappupalloja. Vapun koristeisiin kuuluvat kaasupallojen lisäksi tavalliset ilmapallot, serpentiini, naamarit, vappuhuiskut, -pillit ja muut karnevaalityyppiset tavarat. Vappuna järjestetään monia tapahtumia; orkesterit järjestävät vappukonserttejaan ja monissa perheissä ruokaillaan vappubrunssin tai -lounaan merkeissä. Vappuna monet paikat ovat aloittavien yliopistojen ja muiden opiskelijoiden valloittamia. Monet ylioppilaat pitävät ylioppilaslakkiaan ja muut oman alansa vastaavia. Vappua juhlivat erityisesti tekniikan alan yliopisto-opiskelijat ja vappuna monet opiskelijayhteisöt julkaisevat vappulehtiään. Myös muut opiskelijat juhlivat vappua.

Jokaisella paikkakunnalla ylioppilaat juhlivat vappua omalla tavallaan, mutta perinteisiin on kuulunut patsaan lakitusta ja puheiden pitämistä. Näin muutamissa kaupungeissa:

õ  HELSINKI: Havis Amanda patsas lakitetaan samanlaisella lakilla, joita yliopiston opiskelijoilla on. Aikoinaan patsasta lakitettiin aamuyön pikkutunteina luvattomasti, mutta 1951 lähtien lakitukseen saatiin virallinen lupa ja siirrettiin myöhemmin alkuiltaan. Vapunpäivän aamuna pidetään Kaivopuiston korkeimmalla kalliolla ”Ullanlinnanmäellä” ulkoilmajuhla. Ruotsinkieliset ylioppilaat juhlivat Kaisaniemen puistossa.

õ  VAASA: Vappuaattona opiskelijat kokoontuvat Hovioikeuden rantaan perinteisiin vapun soutukilpailuihin. Rannassa pidetään piknikejä ja illalla Kirkkopuistikon patsaan lakitukseen.

õ  JOENSUU: Vappujuhlassa lakitetaan Torsopatsas.

õ  JYVÄSKYLÄ: Opiskelijat lakittavat Minna Canthin patsaan Kirkkopuistossa. Liikuntaa opiskelevat lakittavat myös Paavo Nurmen patsaan.

õ  LAHTI: Opiskelijat lakittavat Hirvi-patsaan.

õ  LAPPEENRANTA: Opiskelijat lakittavat Kurkipatsaan.

õ  MIKKELI: Lakituksen saa kirjaston edessä oleva Nuori nainen –patsas.

õ  OULU: Lakituksen saa runoilijan patsas.

õ  PORI: Lakituksen saa Karhu-patsas.

õ  RAUMA: Ylioppilaat lakittavat Kanaalin Helmi –patsaan.

õ  ROVANIEMI: Lakituksen saa Kemijoen rannalla oleva tukkijätkää esittävä Jätkänpatsas.

õ  SAVONLINNA: Lakitus tapahtuu Tallisaaressa olevalle linnanpässi-veistokselle, Mustapässi-patsaalle.

õ  TAMPERE: Lakitus tapahtuu Hämeensillalla olevalle Suomen neito –patsaalle.

õ  TURKU: Lilja naispatsas saa kevätkasteen ja lakituksen Aurajoen rannassa, suomenkieliset opiskelijat kokoontuvat Puolalanmäellä ja ruotsinkieliset puolestaan Vartiovuorenmäellä.

Vappuhulinoiden aikaan Suomen sää on usein vielä viileä ja sateinen. Säätila on usein vaihteleva ja aurinko saattaa näyttäytyä, mutta kesän lämpöasteisiin ei vielä päästä. Tavallisesti etelän lämpötila on hieman 10 asteen yläpuolella.