keskiviikko 7. toukokuuta 2014

Vetoaminen

Toisinaan ihmiset vetoavat erilaisiin verukkeisiin tavoitellessaan haluamaansa. Yleensä tilanne itsessään kehittää mieleen ”hyvän syyn” eli verukkeen johon vedota ja joka vaikuttaa vastapuoleen tuomittavan tai säälivän oloisesti.. Vetoaminen on kuitenkin yksinkertaisuudessaan perusteluvirhe.

Yleisiä perusteluja ovat:
1     köyhyyteen vetoaminen
2     varallisuuteen vetoaminen
3     kielikuvaan vetoaminen
4     perinteisiin vetoaminen
5     uutuuteen vetoaminen


Näillä verukkeilla pyritään vetoamaan keskustelun vastapuoleen ja perustelemaan asioita niin, että vastapuoli jää alakynteen. Perusteluilla haetaan myöskin oikeutusta itselleen.



1 Köyhyyteen vetoaminen

Köyhyyteen vedotessa perustelu etenee usein tietyn tavan mukaan:
1.   Henkilö X esittää väitteen A.
2.   Henkilö X on köyhä.
3.   Joten A on tosi.

Esimerkki:
Asunnottomat kadulla eläjät ovat kodittomia asuntopulan takia. Joten he tietävät asuntopulan laidan.
Pienyrittäjät taistelevat elantonsa puolesta, joten jos he sanovat, että ostovoima on keskitettävä pienyrityksiin, he ovat siinä oikeassa.

Köyhyyteen vetoaminen on usein halua vaikuttaa lopputulokseen. Johtopäätös voi kuitenkin olla virheellinen, sillä köyhyys voi johtua muustakin kuin asiasta, johon vetoamista on käytetty.


2 Varallisuuteen vetoaminen

Varallisuuteen vetoaminen eli perusteleminen rahapussilla on väitteen perustelua varallisuuteen vedoten. Usein tämä perustuu kyvyn ja varallisuuden välille kuvitellulla siteellä.

Varallisuuteen vedotessa perustelu etenee usein tietyn tavan mukaan:
1.   Henkilö X esittää todisteen A.
2.   Henkilö X on varakas.
3.   Siispä A on tosi.

Esimerkki:
”Jos olet niin kovin viisas, niin miksi et ole jo miljonääri?”
”Ota mallia enostasi, sillä hän oli jo sinun ikäisenäsi miljonääri.”

Varallisuuteen vetoaminen on usein vaikuttamista ostokuvitelmalla.
Varallisuuteen vetoaminen on usein halua vaikuttaa asioiden oikeellisuuteen. Tosiasiat voivat kuitenkin näyttäytyä virheellisesti, sillä varallisuus ei ole sidoksissa tai takaa asian todellisuutta.
 

3 Kielikuvaan vetoaminen

Kielikuvaan vetoaminen eli perustelu suorasta, kirjaimellisesta merkityksestään eroavalla tavalla käytetty ilmaus etenee usein tietyn kaavan mukaan:
1.   Kohteella A on merkitykseltään eroava ilmaus B.
2.   Ilmauksen tekijä B on lähtökohta todisteelle C.
3.   Siispä C on tosi, kun lähtökohtana on A.

Esimerkki:
”Jussi on aasi. Siispä Jussilla on pitkät korvat.”
à Esimerkissä kielikuvana eli merkitykseltään eroavana ilmauksena on ”Jussi (A) on aasi (B)”; aasi on yleinen ilmausyksinkertaisesta ja typerästä ihmisestä. Todisteen C (pitkäkorvaisuus) lähtökohtana on kaikki aasi (eläinlaji) lajin edustajat (B), ei suinkaan kaikki typerät ja yksinkertaiset ihmiset (B). Jotta väittämä olisi totta, Jussin tulisi olla aasi eläinlajin edustaja eikä merkitä ilmaustermiä.

Kielikuvaan vedotessa tosi lähtökohta ja ilmaus usein tuottavat ristiriidan, sillä kielikuva on ainoastaan termillinen johde, eikä suinkaan tarkoita samaa ominaisuutta.


4 Perinteisiin vetoaminen 

Perinteisiin vetoaminen eli perustelu vakiintuneilla tavoilla, käytännöillä tai uskomuksilla halutaan saattaa turvallisemmaksi ja ennestään toimivaksi kuin mahdollinen uusi ratkaisu.  

Perineisiin vetoamisen perustelu etenee usein tietyn tavan mukaan:
1.   Todiste A edustaa vakiintuneen käsityksen vastaista näkökulmaa.
2.   A on epätosi. 

tai

1.   Todiste A on vanhempi ja vakiintuneempi kuin todiste B.
2.   A on siksi tosi ja B epätosi.

Esimerkki:
”Iltatyö ei ole hyväksi, vanha kansa aloitti aina työt jo heti aamusta.”
à Esimerkissä vedotaan vanhaan aikaan, huomioimatta nykyisiä tarpeita.

Perinteisiin vetoaminen ei pitkällä tähtäimellä kehitä toimintaa, tapoja tai uudistumisia. Perinteisiin vetoaminen jättää ajasta jälkeen.
Perinteeseen vetoamisen vastakohtana on vetoaminen uutuuteen.


5 Uutuuteen vetoaminen

Uutuuteen vetoaminen eli perustelun vetoaminen uutuusarvoon oletetaan uuden olevan aina parempi kuin vanhan.

Uutuuteen vetoamisen perustelu etenee usein tietyn kaavan mukaan:
1.   A edustaa uutta tai käänteentekevää näkökulmaa.
2.   A on siksi tosi.

tai

1.   A on uudempi kuin B.
2.   A on siksi tosi ja B epätosi.

Esimerkki:
”Linuxin ensimmäinen käyttöjärjestelmä julkaistiin 1992 ja Windows XP:n vuonna 2003, joten XP on siksi parempi kuin Linux.”
”Markkinoille on tullut uusi imuri, joten se on tehokkaampi ja parempi kuin muut.”

Uutuus ei aina takaa toimivuutta tai muutoinkaan parempaa. Arvioitavan asian perustelujen tulisi perustua tosiasioihin, eikä virheelliseen tulkintaan, jonka mukaan uudempi olisi ehdottomasti parempi.
Uutuuteen vetoamisen vastakohta on perinteisiin vetoaminen.

1 kommentti:

  1. Pläräilin blogilistaa (uusi höyrähdys/harrastus) ja ajauduin tänne. Erittäin oivaltava ja selkeä kirjoitus vetoamisesta sekä vertailemisesta, hienoin esimerkein. Sanoisin jopa että yhteiskuntamme "lievähkössä" sekamelskassa on erityisen hyödyllistä käyttää mielessä vetoamiseen liittyviä ansoja, niitä kyseenalaistaen.

    Ihmisiä on todellakin uskomattoman helppo höynäyttää juuri mainitsemillasi keskeisillä vetoamiskeinoilla, jopa todella vakuuttavasti. Ne ovat eräänlaisia oikoteitä suostutteluun ja vakuutteluun puutteellisin termein. Ihmisten psykologisen tekoälyn narrattavuus on kolahtanut omaankin nilkkaan lukemattoman monesti, hehe. Blogisi vaikuttaa mielenkiintoiselta seurata jatkossakin, kiitos. :)

    VastaaPoista