3 sanontaa

S

uomen kieli on pullollaan kirjavia ja kuvaavia sanontoja, joiden alkuperä on harmillisesti hämärän peitossa. Esimerkiksi sanontojen ”täynnä kun Turusen pyssy” tai ”levisi kuin Jokisen eväät” kanssa on helppoa nähdä sielunsa silmin alkuperäinen tilanne, josta sanonta on lähtenyt, kuten Turunen tussareineen ja Jokinen eväslaatikoineen. Näin on monien sanontojen kanssa, sillä usein sanonnoilla on oma esikuvansa.

Sanonnat ovat voineet lähteä hyvin pienestä piiristä, jossa yksi on heittänyt hyvää tilannehuumoria, joka on jäänyt elämään ja lähtenyt leviämään.

Joskus pienessä piirissä keksitty sanonta on voinut lähteä leviämään kirjoituksen tai tv-kuvauksen myötä. Ilmiö näkyy usein komediasarjoissa ja sarjakuvissa: Kummelit, Pasila ja Aku Ankka. Ajan kuluessa harva enää muistaa, mistä hyvä lohkaisu saikaan alkunsa.

Täynnä kuin Turusen pyssy

Sanonta "täynnä kuin Turusen pyssy" tarkoittaa jonkin esineen, paikan tai muun vastaavan olemista aivan täynnä tai jopa liiankin täynnä.

Sanonnan sanotaan perustuvan sodan aikaan vuoden 1708 tapahtumaan, kun Lieksasta Venäjän puolelle Tuulijärvelle tehdyllä ryöstöretkellä oli mukana eräs Turunen, joka tunki saamiaan saalisrahoja pyssynsä piippuun, eikä siten voinut paluumatkalla täydellä pyssyllään ampua rajalla kunnialaukauksia.

Levisi kuin Jokisen eväät

Tästä sen sijaan ei ole tarkempaa tietoa, mutta kaikesta päätellen Jokisella on ollut vaikeuksia pitää eväslaatikostaan kiinni. Monet kertovat, että Jokisen eväslaatikko olisi nimittäin pudonnut jostain, sillä hän työskenteli rakennustyömaalla.

Kreivin aikaan

Nykyäänkin käytössä oleva sanonta ”kreivin aikaan” tarkoittaa, että jotakin tapahtuu juuri sopivasti oikeaan aikaan.

Sanonta tarkoitti alkujaan Kreivi Pietari Brahen hallintokautta. Kreivi Brahe oli Suomen kenraalikuvernööri 1600-luvulla. Silloinen kreivin aika oli uudistuksien ja edistysten aikaa talouden ja sivistyksen osalla.

Mustasukkaisuus

T

unteena mustasukkaisuus yleensä tuo negatiivisia ajatuksia, turvattomuuden ja epävarmuuden tunteita. Mustasukkaisuus pohjautuu pelkoon, että omalla kumppanilla olisi suhde toiseen, joka haittaisi omaa suhdetta kumppaniin. Mustasukkaisuus käsitetään toiseen ihmiseen kohdistuvaksi omistuksenhaluisuudeksi. Mustasukkaisuus on kuitenkin eri asia kuin kateus.

Erityisesti herkillä ihmisillä mustasukkaisuus voi ilmetä helposti. Äärimmäinen mustasukkaisuus on sairaanloista ja rajoittaa häiritsevästi ja merkittävissä määrin kumppanin elämää. Määrätyllä tavalla mustasukkaisuutta voidaan kuitenkin pitää välittämisen merkkinä.

Monet ajattelevat, että joka ei ole mustasukkainen, ei rakasta. Tutkimuksia aiheesta on hyvin vähän, mutta mustasukkaisuutta tunteena hävetään ja omakohtaisesti sitä on vaikeaa käsitellä. Mustasukkaisuus on ihmisen alkukantainen tunne, jonka takia sitä ei usein haluta tunnustaa, vaikka se onkin normaali ja inhimillinen tunne.

Mustasukkaisuuden tunteeseen auttaa avoin keskustelu. Sen kokeminen on hyvin yksilöllinen asia, jonka ilmaisuun vaikuttaa muun muassa henkilön temperamenttisuus.

Mustasukkaisuus voidaan jakaa pääosin kahteen ryhmään: normaaliin ja sairaanloiseen mustasukkaisuuteen. Näiden kahden eroavaisuus tulee mustasukkaisuuden tunteen ilmaisemisen hallinnasta, muodoista ja tunteen voimakkuudesta suhteessa tapahtumiin. Normaalia ja tilanteeseen sopivaa mustasukkaisuutta on silloin, jos kumppani flirttailee avoimesti tai on uskoton. Sairaanloista mustasukkaisuutta on silloin, kun toisen käyttäytyminen ei ole missään suhteessa siihen, mitä toinen kokee. Tällöin tyypillisesti ilmenee aiheetonta syyttelyä ja epäilyksiä, eikä mustasukkainen syyttelijä ota vastuuta tunteestaan tai koe syyllisyyttä kohtuuttomasta käyttäytymisestään, sillä hän näkee toisen tuottavan hänelle mielipahaa tekemällä mustasukkaiseksi.

Mustasukkaisuus voi olla tilannekohtaista tai jatkuvaa.

Jatkuva mustasukkaisuus on enemmänkin mustasukkaisen oman tunne-elämän säätelyä kuin suhteen asioihin liittyvää. Mustasukkainen osapuoli haluaa tällä säätelyllä sitoa toisen lähelleen, ettei itse kärsisi eroahdistuksia. Eroahdistusten syyt voivat olla jo varhaisessa lapsuudessa, kuten tarpeessa korvata oman vanhemman tuottamat syvät pettymykset, joihin toivoo eheyttävää ja täydellistä rakkautta kumppanilta. Jatkuva ja sairaanloinen mustasukkaisuus rasittaa suhdetta ja voi muuttua jopa väkivaltaiseksi.
Tilannekohtainen normaali mustasukkaisuus voi tukea suhdetta ja rakentaa sitä, riippuen tulkinnasta. Toiset eivät siedä normaaliakaan mustasukkaisuutta kun toiset kaipaavat sitä välittämisen merkiksi.

Mustasukkaisuus voi olla tilanteiden seuraus. Tällaisen seuraus voi tapahtua tilanteessa, jossa toinen toivoo enemmän yhdessä vietettyä aikaa ja läheisyyttä, joka voi muodostua vaatimukseksi ja kumppanin motiivien epäilykseksi. Usein mustasukkainen osapuoli ruokkii toisen vetäytymistä omalla käytöksellään. Tästä seuraa, että toisen painostuksesta toinen vetäytyy entisestään ja toinen painostaa jälleen enemmän. Lopulta molemmat osapuolet edistävät ainoastaan kielteisessä vuorovaikutuksessa pysymistä. Molemmille muodostuu voimakkaita tunteita. Kun mustasukkainen ei hallitse tunteitaan, tilanteen ratkaiseminen voi olla hankalaa. Mustasukkainen osapuoli ei kuitenkaan tahallaan kiusaa toista, vaan kokee, ettei toinen välitä. Vetäytyvä osapuoli ei oikein ehdi saada omia tunteitaan selväksi, kun puolustautuu toisen epäilyjä ja painostusta vastaan. Tilanteen ratkaisemiseksi mustasukkaisen osapuolen tulee tiedostaa omat tunteensa ja ottaa niistä ja käyttäytymisestään vastuuta sekä antaa toiselle tilaa. Myös vetäytyvä osapuoli voi ilmaista selkeämmin toisen merkityksestä itselle, jolloin painostamista ei tarvita.

Puhuminen voi auttaa asioiden selvittämisessä. Usein hyöty tulee siitä, että tilanteesta puhutaan avoimesti ja pyritään ymmärtämään toistensa tunteita ja tarpeita paremmin. Puhuminen ratkoo myös mahdollisia väärinkäsityksiä. Mustasukkaisuuden tunnustaminen ja siitä avoimesti puhuminen kumppanille olisi ensisijaisen tärkeää. Avoin keskustelu syyttelemisen ja toisen menojen vahtimisen sijaan mahdollistaa mustasukkaisuuden kohteena olevan tunteiden kertomisen, sillä hän saattaa olla imarreltu mustasukkaisuudesta, eikä ole hylkäämässä kumppaniaan, vaikka onkin omia menoja. Syyttely ja epäily eivät mahdollista tämänkaltaisten tunteiden kertomista.

Mustasukkaisen silmätikkuna oleminen ja kaiken häntä uhkaavan karsiminen omasta elämästä ei usein auta mustasukkaisuuden vähenemiseen vaan vahvistaa toisen hylätyksi tulemisen pelkoa. Silloin omat tekemiset viestivät mustasukkaisen näkökulmasta vaaraa suhteelle. Toisen oloa voi helpottaa rauhoittavasti ja viettämällä aikaa jonkun muun asian sijaan, jolloin hän kokee olevansa tärkeä. Tosin sairaanloinen mustasukkaisuus jatkaa epäilyään, sillä tietää, ettei rakkautta saa vaatimalla ja jos sen vaatimalla saa, se ei tunnu miltään.

Myös niin sanotusti yhteiselo-suhteessa voi ilmetä mustasukkaisuutta ja ahdistusta. Suhteen alussa ollaan oltu ”yhtä puuta”, mutta pitkittyessään siitä tulee symbioosisuhde ongelmineen. Yhteiselon suhteessa kumppanin itsenäistyminen saa toisen hätääntymään ja epäilemään. Silloin itsenäistyvän osapuolen on tärkeää välittää jopa korostetusti, ettei ole lähdössä suhteesta, vaikka hakeekin tilaa ympärilleen ja arvostaa toista yksilönä.

Mustasukkaisuustilanteessa tarvitaan ymmärrystä, sillä mustasukkaisuus on suojautumistunne. Siinä voidaan pohjimmiltaan havaita perustunteita, haavoittuvuutta, pelkoa, surua ja yksinäisyydentunnetta. Niiden ilmaisemisen avulla voidaan rakentaa läheisyyttä ja helpottaa näitä tuntemuksia. Purkamalla suojautumistunne epäilyksiksi ja syytöksiksi ei saavuteta läheisyyttä, sillä mustasukkaisuuden tunne vain vahvistuu ja kumppani karkotetaan omalla epäilevällä käytöksellä.

Asiasta keskusteleminen selvittää tilannetta parhaiten. Keskustelussa olisi pyrittävä puhumaan mustasukkaisuuden aiheuttamista loukanneista asioista, yksinäisyydestä, epävarmuudesta ja riittämättömyyden tunteista puolin ja toisin syyttämättä kumpaakaan. Myös mustasukkaisuuden kohteena olevan tulisi kertoa omista perustunteistaan ja siitä, millaisia tunteita mustasukkaisuus on herättänyt.

Mustasukkaisuus imaisee kauniin tarkoituksensa väärin keinoin. Sen takana on läheisyyden ja rakkauden mahdollisuus, jotka eivät pääse esiin epäilyiden takia. Tunteiden aito kohtaaminen mahdollistaa läheisyyden, josta mustasukkainen pohjimmiltaan haaveilee.

Usein parisuhteessa saa olla tietynlaista mustasukkaisuutta, joka voi joskus jopa olla muistuttava merkki kumppanin tunteista ja välittämisestä.

Kun mustasukkaisuus tuntuu ahdistavalta ja hallitsee elämää se on sairaanloista. Silloin mustasukkaisuudesta tulee jatkuvaa, sisällä vellovaa pahaa oloa ja kahlitsevuutta pienissä hetkissä esiintyvyyden sijaan. Sairaanloinen mustasukkaisuus rajoittaa kumppanin elämää ja sitä hallitsevat tunteet hajottavat suhdetta.
Mustasukkainen kumppani ei uskalla kertoa kumppanilleen tuntemuksistaan peläten tämän reaktiota. Puhumattomuus vahvistaa epävarmuuden tunteita ja mustasukkaisen mustaa mieltä. Ahdistunut ja pelokas mielikuvitus saa aikaan epäilyjä, joille ei ole mitään selityksiä.
Mustasukkaisen ja kietoutuneen suhteen vuorovaikutus voi muuttua äärimmäisen kontrolloiduksi ja varovaiseksi. Tällöin suhde tuntuu raskaalta, eikä tuo voimia ja iloa elämään.

Sairaanloisesta mustasukkaisuudesta kärsivä suhde on haastavaa, mutta mahdollista parantaa. Se tarkoittaa käytännössä mustasukkaisen itsetunnon parantamista sekä kontrollin ja vallanhalun hillitsemistä. Suhde olisi toimiva, kun luottaa kumppaniinsa niin kauan, kunnes toisin todistetaan. Usein mustasukkaisuuteen liittyy luottamuspulaa aiheesta tai aiheetta.

Joskus mustasukkaisuuden kanssa tarvitaan apua ulkopuolelta, jotta löytää uuden tavan suhtautua kumppaniin. Mustasukkaisuuden taustalla ovat usein pettymykset ihmissuhteissa ja uskottomat aikaisemmat ihmissuhteet. Sen takana voi olla selvittämättömiä ongelmia, jotka heijastuvat omaan elämään ja suhteeseen. Joskus ongelmien selvittäminen voi vaatia aloittamista täysin alusta, mutta se voi parhaimmillaan tuoda mukanaan suhteeseen täyden muutoksen parempaan.

Jos itse kärsii mustasukkaisuudesta, olisi hyvä katsoa omaa elämää ulkopuolisen silmin ja kysellä itseltään neuvoja, joita antaisi ystävilleen vastaavassa tilanteessa.

Jos oma kumppani kärsii mustasukkaisuudesta, olisi hyvä miettiä elämäänsä rehellisesti, ottaa itselleen aikaa ja tilaa.
Mustasukkaisuus on parisuhteen yhteinen ongelma, sillä se vaikuttaa molempiin osapuoliin. Sitä voidaan kuitenkin hoitaa yhdessä.

Liiallinen mustasukkaisuus ei ole rakkautta. Toisen tekemisten ja menemisten vahtaaminen tuhoaa suhteen, kuten täysi välinpitämättömyyskin. Mustasukkaisuus voidaankin ajatella välinpitämättömyyden ääripääksi.

Ihmisen perustarve on olla rakastettu ja hyväksytty. Jos tarve jää täyttymättä, koetaan hylätyksi ja torjutuksi tulemisen tunteita. Hylätty ja petetty ei halua kokea vastaavaa surua uudestaan ja ryhtyy siksi takertumaan läheisiinsä. Mustasukkaisuuden syy on hylätyksi tulemisen pelko.

Mustasukkaisuus vaikuttaa moniin ihmissuhteisiin. Mustasukkaisuus karkottaa ahdistavalla käyttäytymisellä yhä kauemmas ja kääntyy lopulta itseään vastaan.

Pieni tilannekohtainen mustasukkaisuus on normaalia ja sitä varmaan tuntee jokainen ihminen jossain vaiheessa elämäänsä. Eikä mustasukkaisuus rajoitu ainoastaan puolisoiden välille, vaan sitä saatetaan tuntea myös muista ihmissuhteista. Vanhemmat voivat tuntea kilpailua lastensa rakkaudesta ja samoin lapset vanhempiensa huomiosta. Myös ystävistä voi tuntea mustasukkaisuutta jos läheinen ystävä tapaa uuden tuttavuuden. Työelämässä mustasukkaisuus voi ilmetä itsensä vertailuna muihin.

Mustasukkaisuuden syyt ovat syvällä ihmisen mielen sisällä. Usein taustalla on heikko itsetunto, joka tulee lapsuuden kohtelusta ja tapahtumista. Mustasukkaisuudesta on mahdollista päästä eroon, sillä jo mustasukkaisuuden tiedostaminen on muutos parempaan.  Sairaanloisen mustasukkaisuuden kanssa suositellaan kokeilemaan terapiaa vapautuakseen elämää hallitsevasta mustasukkaisuuden tunteesta. Mustasukkainen ihminen menettää usein sen, mitä kaipaa kaikkein eniten. Mustasukkainen käytös aiheuttaa surua ja ahdistusta siitä kärsivälle ja lähipiirille, eikä tällaisessa suhteessa kukaan voi hyvin.

Normaalia mustasukkaisuutta on luonnollista tuntea. Parisuhde ilman minkäänlaista mustasukkaisuutta on harvinainen ja se voi muuttua tylsäksi sekä välinpitämättömäksi. Usein suhteeseen kuuluu normaali ja ohimenevä mustasukkaisuuden tunne, joka muistuttaa toisen tärkeydestä ja viehättävyydestä. Normaali mustasukkaisuus ei aiheuta voimakkaita tunnereaktioita ja on hyväksi lukeutuva asia elämässä.

Seuraavat merkit kuvaavat nimenomaan normaalia mustasukkaisuutta.

 

♥     Tieto kumppanin aiemmista kumppaneista aiheuttaa epämääräistä levottomuutta tai pahaa mieltä.

♥     Kumppanin puheita aiemmista suhteista on epämukavaa kuunnella.

♥     Kumppanin katsoessa kuvia existään ja tavatessaan heitä tulee levoton olo.

♥     Tarve puhua ystävän kanssa kumppanin aiemmista suhteista.

♥     Kateus ja levottomuus nousevat pintaan kumppanin antaessa aikaansa muille.

♥     Kumppanin kiinnostus hyvännäköisiä naisia tai miehiä kohtaan ja sen kommentoiminen tekee olon turvattomaksi ja levottomaksi.

♥     Kumppanin ollessa muualla tekisi mieli varmistaa hänen olinpaikkansa.

♥     Vastakkaisen sukupuolen kehut kumppanille tekevät levottomaksi.

♥     Epämukava olo, jos kumppani juttelee juhlissa muiden kanssa ja näyttää unohtaneen olemassaolosi.

Näitä tunteita kokee myös sairaanloisen mustasukkaiset ihmiset, mutta suurimpana erona on, että normaali mustasukkaisuus on tunne, kuten levottomuus tai ahdistus ja sairaanloinen mustasukkaisuus aiheuttaa voimakkaamman tunnereaktion, joka voi ilmetä myös fyysisin keinoin.

Mustasukkaisuus ilmenee eri tavoin. Se on epämiellyttävä ja kielteinen tunne, joka liittyy tärkeään ihmiseen tai kolmanteen osapuoleen. Usein mustasukkaisuuden aktivoi kokemus, että tärkeä ihminen rikkoo suhteen rajoja tai pelko sen tekemisestä. Yleisesti mustasukkaisuus liitetään parisuhteeseen, mutta sitä voi kokea myös ystävistä, vanhemmista...

Mustasukkaisuus on mieltä raastava tunne, joka peilautuu myös ajatuksiin ja käyttäytymiseen. Usein siihen liittyy epäilyä, arvailua ja päättelyä, joka voi ilmetä kumppanin viestin lukemisena, tavaroiden penkomisena tai syyttävänä kuulusteluna.

Mustasukkaisuudesta on tehty monia tutkimuksia, joiden mukaan miehet tuntevat mustasukkaisuutta, kun he kokevat riittämättömyyttä tai uhkaa itsetunnolleen ja naiset puolestaan erityisesti silloin, kun he kokevat olevansa riippuvaisia kyseisestä ihmissuhteesta. Miesten yleisin reaktio mustasukkaisuuteen on viha ja naisilla masennus.

Mustasukkaisuus ei aina ole samanlaista, sillä sitä voi kokea monenlaisissa tilanteissa ja monenlaisissa ihmissuhteissa. Tämän takia se voidaan jakaa eri tyyppeihin:

£  Omistava mustasukkaisuus

¤  Tulee ilmi tilanteissa, joissa oma ”omistusoikeus” koetaan uhatuksi.

¤  Voi ilmetä myös, jos kumppani käyttäytyy liian itsenäisesti.

¤  Esimerkki-ilmaus: ”Pidä näppisi erossa hänestä!”

£  Poissulkeva mustasukkaisuus

¤  Syntyy tunteesta, että jää tärkeän ihmisen kokemusmaailman ulkopuolelle.

¤  Ilmenee tilanteissa, joissa kuulee kumppanin yksityisasian ystävältä joltakulta muulta kuin häneltä itseltään.

¤  Esimerkki-ilmaus: ”Haluaisin olla osana elämääsi.”

 

£  Kilpaileva mustasukkaisuus

¤  Liittyy tilanteisiin, jossa oma itsensä koetaan heikommaksi tai huonommaksi kuin kolmas osapuoli.

¤  Esiintyy usein kyvyttömyyden tunteita ja pelkoa tulla epäedullisesti vertailluksi.

¤  Esimerkki-ilmaus: ”Miten hän voi olla parempi kuin minä?”

 

£  Egoistinen mustasukkaisuus

¤  Ilmenee pelon tunteena muiden ajatuksista, jos käy ilmi, että kumppani olisi pettänyt.

¤  Ilmenee vaikeutena ottaa kumppanin toiveet ja tarpeet huomioon, sillä kokee oman tapansa toimia olevan ainoa oikea.

¤  Pelkää kumppanin tekemisten häpäisevän.

¤  Esimerkki-ilmaus: ”Minua ei kohdella näin.”

 

£  Pelokas mustasukkaisuus

¤  On reaktio yksinäisyyden ja hylkäämisen uhkaan.

¤  Liittyy kokemus tai tunne, että kumppani jättää.

¤  Esimerkki-ilmaus: ”Älä jätä minua.”

Mustasukkaisuuden tunteminen on hyvin yksilöllistä. Mikä toiselle on vain hauskaa voi kumppanissa herättää mustasukkaisuutta. Sen kokeminen ja ilmaiseminen on sidoksissa tilanteeseen ja sen tulkintoihin.

Myös suhteessa yhteisesti sovitut säännöt voivat ulkopuolisen silmin aiheuttaa mustasukkaisuutta. Näin suhteen laatu (kuten avoin suhde) voi olla suurelle osalle ihmisistä epämiellyttävä ajatus.

Mustasukkaisuus kertoo myös suhteen tärkeydestä, sillä merkityksettömään suhteeseen ei kuulu mustasukkaisuutta vaan välinpitämättömyyttä. Mustasukkaisuuteen liittyy myös arvio siitä, kuinka todennäköinen uhka on. Todennäköisyysarvion voi tehdä myös yksilön aiemman käyttäytymisen ja tapojen perusteella, esimerkiksi uskottomasta kumppanista. Tähän riskiarviointiin vaikuttaa myös omat ominaisuudet, sillä heikolla itsetunnolla on omaan luottavaisuuteen.

 

HAASTE

* Oletko mustasukkainen?

* Oletko ikinä ajatellut, että et ole oikeutettu mustasukkaisuuteesi?

* Kuinka suhtaudut mustasukkaisuuteen? Miten yrität auttaa mustasukkaista osapuolta? 

 

Omia pohdintoja

 

Itse olen mustasukkaista tyyppiä, mutta tiedän oikeuteni. Kun tosissani välitän toisesta ihmisestä, en halua muiden tulevan suhteemme väliin. Toisen aika ei ole vain minulle, mutta sen voi jakaa kumppanin ja kavereiden kanssa porukalla. Joskus mustasukkaisuuden tunteen herätessä tiedän, ettei siihen pitäisi olla mitään epäilyttävää syytä ja tyynnyttelen tunteitani järjen äänellä. Oikeutus mustasukkaisuuteen tulee osittain sitoutumisen myötä, mutta jos ei yhteisiä rajoitteita ole, ei voi olla vaatimuksia niiden noudattamiseen ja epäilyyn.

Loveenlankeaminen

Loveenlankeaminen on vanha sana ja tarkoittaa suomalaisessa kansanperinteessä tietäjän vaipumista loveen, joka käsitettiin vainajalaksi. Tutkijat ovat arvelleet loveenlankeamisen tarkoittaneen hurmos- eli transsitilaa.

 

Perinteissä noidat ovat käyttäneet hurmostilaan päästäkseen paastoamista, musiikkia ja erilaisia yrttejä. Loveenlankeamisen alussa tapahtui hermokouristuksia johtaen tajuttomuuteen. Tässä tilassa henkilön sielun uskottiin poistuvan ruumiista tuonpuoleiseen, missä henget asettuivat langenneeseen ja saneluttivat tahtonsa.

 

Nykyään puhekielessä loveenlankeamiselle on muodostunut rakastumista tarkoittava merkitys johdannaisena englanninkielen sanasta Love.

 

Itsetunto

I

tsetunto on omanarvontuntemista ja itsensä kunnioittamista. Itsetunto ei ole suorassa suhteessa menestykseen vaan on oman itsensä hyväksymistä ja omiin mahdollisuuksiin uskomista.

Ihmisen minäkäsitys voidaan jakaa kolmeen osaan:

1)   Todelliseen minäkäsitykseen: Kuvaa ihmisen käsitystä itsestään.

2)   Ihanneminäkäsitykseen: Kuvaa sitä, millainen ihminen haluaisi olla.

3)   Ulkopuoliseen minäkäsitykseen: Kuvaa ihmisen käsitystä siitä, millaisena muut häntä pitävät.

Hyvä itse tarkoittaa myönteistä todellisuudentajua omista mahdollisuuksista ja rajoitteista. Se on myönteinen ja totuudenmukainen arvio itsestä. Hyvä itsetunto ei tarkoita kuitenkaan itsensä näkemistä liian hyvässä asemassa tai muiden yläpuolella. Terve ja hyvä itsetunto kehittyy lapsuuden ja nuoruuden kasvukokemusten ja –ympäristön pohjalta. Sitä voi myöhemmin vahvistaa ja kehittää. Usein itsetunto vaihtelee erilaiseksi eri elämäntilanteiden mukaan. Hyvä itsetunto tuottaa vahvan oman kuvan siten, että haasteiden ja puutteiden havaitseminen ja kokeminen ei tuhoa itseluottamusta eikä tuota selviytymätöntä ahdistusta. Omat hyvät ominaisuudet ovat heikkouksia tärkeämpiä. Haasteiden myöntäminen ei tarkoita kuitenkaan omaa huonon tai toisia loukkaavan käytöksen oikeuttamista. Hyvän itsetunnon omaava ei selittele tai vetoa klassiseen lauseeseen ”minä vain olen tällainen, enkä voi sille mitään”. Totuudenmukaiseen ja hyvään itsensä arvostamiseen liittyy pyrkimys kehittyä ja tehdä asiat hyvin.

Itsetunto voi olla heikko, jolloin se altistaa ongelmille tai vahva, jolloin selviää helpommin takaiskuista.

Heikko tai selvästi heikentynyt itsetunto on yhteydessä usein mielen häiriötiloihin, kuten pitkäaikaiseen masennukseen, ahdistuneisuuteen, paniikkihäiriöihin ja ulospäin suuntautuneisuuden pelkoon, sillä se on usein niiden syy tai seuraus.

Ihminen kokee tekemisensä ja olemisensa oman itsetuntonsa kautta. Itsetunto on terveellä ja hyvällä pohjalla silloin, kun on riittävä itselleen, eikä aseta itseään toisten ihmisten ylä- tai alapuolelle.

Yleisiä käsityksiä vastoin hyvän itsetunnon omaava kuuntelee myös toisten mielipiteet eikä ole aina ryhmän keskipiste. Hyvän itsetunnon omaava ei koe tarvetta olla mitään erityistä, vaan on itse se, joka antaa itselleen arvon. Heikompi itsetuntoinen pohtii muiden ajatuksia omista tekemisistään ja olemistaan sekä syyllistää itseään muiden virheistä.

Hyvällä itsetunnolla varustetun ei tarvitse esiintyä, mutta ottaa rohkeasti paikkansa. Hyvä itsetuntoinen ihminen on oma itsensä, kertoen mielipiteensä huomioiden samalla muut. Tämä tarkoittaa vastavuoroisuutta ja vuorovaikutusta. Heikommalla itsetunnolla mukana oleva saattaa jäädä odottamaan ikään kuin kutsua istuutua tai paikan tarjousta.

Itsetunto ja sen puutteellisuudet selittyy suurelta osin lapsuudesta. Lapsena itsetunto alkaa vahvistua sellaisenaan rakastettuna olemisen kokemuksella. Aikuisena ihminen on voinut suotuisissa oloissa saada riittävän hyvän itsetunnon ja on omillaan. Aikuinen määrittelee itse oman arvonsa, eivät muut.

Lapselle vapaa kasvatus ei takaa hyvää itsetuntoa eikä anna mahdollisuutta omaksua toivottua käyttäytymistä. Turha kehuminen ei tue hyvää itsetuntoa, sillä jo lapsena on tärkeää oppia jakamaan, sietämään pettymyksiä ja huomioimaan muita.

Lapsuudesta saatu heikko itseluottamus ei ole kuitenkaan elinikäinen ja lopullinen tuomio, sillä itsetunto kasvaa koko elinajan. Lapsuuden ja nuoruuden puutteet itsetunnossa on oma kehitysprojekti, joka pitää saattaa vähitellen loppuun. Itsetunto kohenee hyvien kokemusten kautta, mutta apuna voidaan käyttää vertaistukea tai terapiaa, sillä vuorovaikutuksellisissa suhteissa voi jakaa ilot ja huolet yhdessä. Joskus terapia voi olla tarpeen, eikä siitä ainakaan haittaa ole. Perustaltaan kunnossa oleva itsetunto kuten hyväkin eivät ole ikuisia, sillä elämä on jatkuvaa itsensä kehittämistä ja vuorovaikutusta muiden kanssa.

Itsetunto on kuitenkin ominaisuutena muuttuva ja kehittyvä. Itsetunto ja oma toiminta ovat kaksisuuntaisessa yhteydessä toisiinsa. Itsetunto tai sen puute vaikuttaa toimintaan ja ratkaisuihin. Ihmisen oma toiminta ja sen seuraukset puolestaan vaikuttavat itsetuntoon. Näin hyvä tai heikko itsetunto vahvistaa itseään. Hyvä itsetunto usein auttaa näkemään omia kykyjä ja mahdollisuuksia ja heikko itsetunto puolestaan kaventaa mahdollisuuksia. Heikko itsetunto voi näyttäytyä myös omien osaamisten näyttämisen (pätemisen) tarpeena ja johtaa sen suoriutumisen aiheuttamaan stressiin sekä kasvattaa sitä.

Itsetunto on persoonallisuuden ominaisuus. Siltikään arvoa tai onnistumista ei voi mitata sen mukaan. Hyvä itsetunto helpottaa elämää, mutta heikko itsetunto ei kuitenkaan tarkoita epäonnistumista elämässä. Heikon itsetunnon kanssa voi pärjätä ja sitä voi parantaa.

Itsetunto on ajatuksia itsestään ja itsensä hyväksymistä sellaisena kuin on. Itsetunnon vahvistaminen alkaa itsensä arvostamisesta. Hyvän itsetunnon tunnusmerkkejä ovat:

²  tunne, että on hyvä monissa asioissa

²  luottamus itseensä

²  itsensä arvostaminen

²  omien ominaisuuksien arvostaminen

²  oman elämän kokeminen ainutkertaisena ja tärkeänä

²  kyky arvostaa muita

²  yhteisöllinen joustavuus ja sopeutuvuus

²  itsenäisyys oman elämän hallinnassa

²  riippumattomuus muiden mielipiteistä

²  kyky sietää epäonnistumista ja pyttymystä

²  totuudenmukaisuus itseään kohtaan 

HAASTE

* Vertailetko itseäsi muihin?

* Arvostatko itseäsi?

* Mietitkö usein, mitä muut sinusta ajattelevat?

* Kykenetkö myöntämään olleesi väärässä?

* Vähätteletkö tekemisiäsi?

* Hyväksytkö itsesi sellaisena kuin olet, myös puutteinesi?

Noidankehä

Noidankehä on kuvaus kielteisenä pidettyjen vaikutusten sarjasta, jonka jokin näistä vaikutuksista aiheuttaa.

>>Ujouden noidankehä

>ujostuminen aiheuttaa punastusta >punastuminen aiheuttaa ujoutta
 
Noidankehässä voi olla useita tekijöitä ja pitkiä vaikutuksia.
Noidankehä on usein voimakas, sillä siitä on vaikeaa irtautua.

Alkuperäinen tarkoitus pohjautuu taikauskoon, jossa noidankehä tarkoittaa noidan, paholaisen tai muun pahan olennontoiminnan tuottamaa yliluonnollista kehää tai aluetta. Taikauskon mukaan alue voi olla rituaalipaikka tai jonkinlainen voiman keskittymä ja se voi vangita tai lumota siihen joutuneen. Silminnähtävästi noidankehä voitiin piirtää suolalla tai se saattoi muodostua kivien ringistä, sienikehästä tai lakoontuneen heinän aikaansaamasta ympyrästä, viljaympyrästä.

Viljaympyrä

Viljaympyrä on pellolle tehty kuvio, joka on muodostunut viljan painuessa maata vasten. Samalle pellolle voi ilmestyä useampia viljapeltokuvioita ja ne voivat yhdistyä. Jo 1970-luvulta alkaen havaittuja viljan kuvioita on väitetty ufojen aikaansaannoksiksi.

Monet ovat kertoneet tehneensä viljaympyröitä tarkoituksellisesti ja saada ne näyttämään ufojen laskeutumispaikoilta. Jotkut olivat suunnitelleet kuviot ensin ja pyytäneet maanomistajien lupia tekemisilleen. Erilaiset lehdet ja tutkijat saattoivat maksaa maanomistajille viljaympyröiden valokuvista. Viljaympyröistä on julkaistu artikkeleita erilaisissa lehdissä, kuten luotolehdissä jo pitkän aikaa.

Ufojutuissa viljaympyröitä edeltävät usein tarinat, että kuvioksi kaadetun viljan sijaan sitä olisi poltettu tai leikattu. Joidenkin viljaympyröiden lähettyvillä on havaittu valoilmiöitä. Todennäköisesti viljaympyräkuviot ovat aiheutuneet erilaisten luonnonilmiöiden, kuten pyörretuulien myötä.

Viljaympyrät esiintyvät myös monissa elokuvissa.

Ilunga ja muita tarpeellisia sanoja

Tämä sana Ilunga on todennäköisesti maailman vaikeimmin käännettävä sana.

Vuonna 2004 englantilainen käännöstoimisto Today Translations kertoi, että heidän järjestämässä kyselyssä  maailman vaikeimmasta sanasta oli lubankielinen sana ilunga noussut listan kärkeen ja se tarkoittaa:

henkilöä, joka on antaa anteeksi solvauksen ensimmäisellä kerralla, sietää sitä toisella kerralla, mutta ei koskaan kolmatta kertaa.

Tämä sananselitys on myöhemmin levinnyt laajalle. Myöhemmin uudempien tutkimusten myötä ilmoitettiin, ettei kyseistä sanaa ehkä olekaan koko kielessä ja tutkimuskeskuksen ylläpitämät sankirjat tunnistivat ilunga sanan ainoastaan erisnimenä.

 

Muita ”tarpeellisia” sanoja on keksitty lyhentämään puolikas tai jopa kokonainen lause. Sanoja on keksitty aihepiiristä jos toisestakin.

Boliviassa on nähty tarpeelliseksi sana, jonka merkitys on olin eilen illalla vähän turhan kovassa humalassaja se on niiden vika.

Saksankielinen sana fisselig merkitsee puolestaan olla niin innostunut, että jo melkein kyvytön.

Karoshi on japania ja tarkoittaa kuolla liiasta työnteosta.

Puhuttaessa tingon tarkoituksesta tarkoitetaan Pääsiäissaarilla puhuttavan kielen sanaa tingo ja sen merkitystä lainata kaverin talosta tavaroita yksi kerrallaan, kunnes mitään ei ole enää jäljellä.

Albanialaiset sen sijaan tarvitsevat kokonaiset 27 eri sanaa, jotka merkitsevät viiksiä.

Vetoaminen

Toisinaan ihmiset vetoavat erilaisiin verukkeisiin tavoitellessaan haluamaansa. Yleensä tilanne itsessään kehittää mieleen ”hyvän syyn” eli verukkeen johon vedota ja joka vaikuttaa vastapuoleen tuomittavan tai säälivän oloisesti.. Vetoaminen on kuitenkin yksinkertaisuudessaan perusteluvirhe.

Yleisiä perusteluja ovat:

1     köyhyyteen vetoaminen

2     varallisuuteen vetoaminen

3     kielikuvaan vetoaminen

4     perinteisiin vetoaminen

5     uutuuteen vetoaminen

Näillä verukkeilla pyritään vetoamaan keskustelun vastapuoleen ja perustelemaan asioita niin, että vastapuoli jää alakynteen. Perusteluilla haetaan myöskin oikeutusta itselleen.

1 Köyhyyteen vetoaminen

Köyhyyteen vedotessa perustelu etenee usein tietyn tavan mukaan:

1.   Henkilö X esittää väitteen A.

2.   Henkilö X on köyhä.

3.   Joten A on tosi.

Esimerkki:

Asunnottomat kadulla eläjät ovat kodittomia asuntopulan takia. Joten he tietävät asuntopulan laidan.

Pienyrittäjät taistelevat elantonsa puolesta, joten jos he sanovat, että ostovoima on keskitettävä pienyrityksiin, he ovat siinä oikeassa.

Köyhyyteen vetoaminen on usein halua vaikuttaa lopputulokseen. Johtopäätös voi kuitenkin olla virheellinen, sillä köyhyys voi johtua muustakin kuin asiasta, johon vetoamista on käytetty.

2 Varallisuuteen vetoaminen

Varallisuuteen vetoaminen eli perusteleminen rahapussilla on väitteen perustelua varallisuuteen vedoten. Usein tämä perustuu kyvyn ja varallisuuden välille kuvitellulla siteellä.

Varallisuuteen vedotessa perustelu etenee usein tietyn tavan mukaan:

1.   Henkilö X esittää todisteen A.

2.   Henkilö X on varakas.

3.   Siispä A on tosi.

Esimerkki:

”Jos olet niin kovin viisas, niin miksi et ole jo miljonääri?”
”Ota mallia enostasi, sillä hän oli jo sinun ikäisenäsi miljonääri.”

Varallisuuteen vetoaminen on usein vaikuttamista ostokuvitelmalla.

Varallisuuteen vetoaminen on usein halua vaikuttaa asioiden oikeellisuuteen. Tosiasiat voivat kuitenkin näyttäytyä virheellisesti, sillä varallisuus ei ole sidoksissa tai takaa asian todellisuutta.
 

3 Kielikuvaan vetoaminen

Kielikuvaan vetoaminen eli perustelu suorasta, kirjaimellisesta merkityksestään eroavalla tavalla käytetty ilmaus etenee usein tietyn kaavan mukaan:

1.   Kohteella A on merkitykseltään eroava ilmaus B.

2.   Ilmauksen tekijä B on lähtökohta todisteelle C.

3.   Siispä C on tosi, kun lähtökohtana on A.

Esimerkki:

”Jussi on aasi. Siispä Jussilla on pitkät korvat.”
à Esimerkissä kielikuvana eli merkitykseltään eroavana ilmauksena on ”Jussi (A) on aasi (B)”; aasi on yleinen ilmausyksinkertaisesta ja typerästä ihmisestä. Todisteen C (pitkäkorvaisuus) lähtökohtana on kaikki aasi (eläinlaji) lajin edustajat (B), ei suinkaan kaikki typerät ja yksinkertaiset ihmiset (B). Jotta väittämä olisi totta, Jussin tulisi olla aasi eläinlajin edustaja eikä merkitä ilmaustermiä.

Kielikuvaan vedotessa tosi lähtökohta ja ilmaus usein tuottavat ristiriidan, sillä kielikuva on ainoastaan termillinen johde, eikä suinkaan tarkoita samaa ominaisuutta.

4 Perinteisiin vetoaminen 

Perinteisiin vetoaminen eli perustelu vakiintuneilla tavoilla, käytännöillä tai uskomuksilla halutaan saattaa turvallisemmaksi ja ennestään toimivaksi kuin mahdollinen uusi ratkaisu.  

Perineisiin vetoamisen perustelu etenee usein tietyn tavan mukaan:

1.   Todiste A edustaa vakiintuneen käsityksen vastaista näkökulmaa.

2.   A on epätosi. 

tai

1.   Todiste A on vanhempi ja vakiintuneempi kuin todiste B.

2.   A on siksi tosi ja B epätosi.

Esimerkki:

”Iltatyö ei ole hyväksi, vanha kansa aloitti aina työt jo heti aamusta.”

à Esimerkissä vedotaan vanhaan aikaan, huomioimatta nykyisiä tarpeita.

Perinteisiin vetoaminen ei pitkällä tähtäimellä kehitä toimintaa, tapoja tai uudistumisia. Perinteisiin vetoaminen jättää ajasta jälkeen.

Perinteeseen vetoamisen vastakohtana on vetoaminen uutuuteen.

5 Uutuuteen vetoaminen

Uutuuteen vetoaminen eli perustelun vetoaminen uutuusarvoon oletetaan uuden olevan aina parempi kuin vanhan.

Uutuuteen vetoamisen perustelu etenee usein tietyn kaavan mukaan:

1.   A edustaa uutta tai käänteentekevää näkökulmaa.

2.   A on siksi tosi.

tai

1.   A on uudempi kuin B.

2.   A on siksi tosi ja B epätosi.

Esimerkki:

”Linuxin ensimmäinen käyttöjärjestelmä julkaistiin 1992 ja Windows XP:n vuonna 2003, joten XP on siksi parempi kuin Linux.”

”Markkinoille on tullut uusi imuri, joten se on tehokkaampi ja parempi kuin muut.”

Uutuus ei aina takaa toimivuutta tai muutoinkaan parempaa. Arvioitavan asian perustelujen tulisi perustua tosiasioihin, eikä virheelliseen tulkintaan, jonka mukaan uudempi olisi ehdottomasti parempi.

Uutuuteen vetoamisen vastakohta on perinteisiin vetoaminen.