Syyksiluettavuus
Syyksiluettavuus
tarkoittaa teon tai laiminlyönnin ja siihen syyllistyneen tahdon välistä
suhdetta.
Tekijän
suhtautumisesta tekoonsa päätellään tekijän ymmärrystä tekonsa tai
laiminlyöntinsä oikeudenvastaisuudesta. Normaali mielenlaatu on osaedellytys,
jotta teko ja sen seuraus voidaan katsoa tekijän syyksi. Syyllisen on oltava
syyksiluettava ja syyntakeinen.
Teon
ilmenemismuodon perusteelle se on:
Tahallinen:
Edellytyksenä
tekijän oikeudenvastainen tarkoitus, syyksiluettavuuden painavin muoto.
Huolimattomuus: Teon suorittaminen huolimattoman
toiminnan kautta, eikä ymmärrystä oikeudenvastaisista seurauksista.
Syyksiluettava vain törkeässä ja painavassa muodossaan.
Tapaturma/vahinko: Huolellisen toiminnan tuloksena oikeudenvastainen
seuraus ei ole syyksiluettava.
Syyksiluettavuus
ja siitä seuraava rangaistusoikeus ja –vastuu edellyttää tahallisuutta tai
huolimattomuutta, mukaan lukien välinpitämättömyyden ainoastaan tahallisuudessaan tai painavin
perustein. Kiellettyjen seurausten aiheuttamista sanotaan seurausvastuuksi ja
se on syyksilukeutuva, kuten pahoinpitelyn seuraukset, joita alun perin ei ole
tarkoitus aiheutua ja joiden ilmenemisen mahdollisuutta ei ole edes kuviteltu.
Anteeksianto,
joka antaa anteeksi myös seuraukset tarkoittaa, ettei seurauksia toteuteta,
mutta syyllisyys tekoon säilyy. Tämä vaikuttaa toimintaan jatkossa.
Syyntakeettomuus
Syyntakeettomuus
merkitsee kyvyttömyyttä ottaa vastuuta teoista ja niiden seurauksista eli ymmärtämättömyyttä
syy-seuraussuhteesta ja teon seurauksista. Tämä tarkoittaa teon
anteeksiantamisen oikeutusta tai ainakin vaikuttaa siihen.
Syyntakeettomuuden
taustalla on usein mielentila, kuten mielen sairaus tai häiriö, jonka takia teon
todellinen luonne tai oikeusvastaisuus sekä tekijän kyky säädellä olemistaan on
ratkaisevasti heikentynyt. Tällaiseksi syyksi ei lueta itse aiheutettua tilaa,
kuten päihteen vaikutuksen alaisena olemista.
Syyntakeettomuus
ei kuitenkaan tarkoita välittömästi luopumista rangaistuksesta, mutta se on
huomioitava.
Syyllisyys
Syyllisyys
tarkoitta tekijän ja teon välistä suhdetta, johon liittyy väärin tekeminen.
Tunneperäisesti
se on väärin tekemistä ja oman moraalin rikkomisen tuskallisuutta. Syyllisyys on
myös vaikuttava keino ihmisen mielen vaikuttamiseen. Syyllisyys on myös ihmisen
oman moraalisten valintojen rikkomisen vaikutus, kuten myös elämää ohjaavien
asetusten ja sääntöjenkin. Ihmisen oma moraalikäsitys määrittelee syyllisyyttä
omalla tavallaan, jokaisella yksilöllisesti, sen tiedon ja käsityksen mukaan,
mikä on tilanteessa oikein tai väärin.
Syyllisyys
ja sen aiheuttamat tunteet ovat tärkeitä sosiaalisen vuorovaikutuksen takia.
Sen kautta ihminen pystyy ottamaan huomioon yhtä aikaa itsensä ja muut. Itsensä
ja muiden tarpeiden huomiointi on merkittävä etu ihmiselle, sillä
yhteisöllisyydellä on omat hyödyttävät vaikutuksensa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti